Hehkuviiviä - osa II

Ja niin voi uusi päivä alkaa vuotta vanhempana. Sitä on mahtavaa herätä 52-vuotiaana, kun edellisiltana on kuvitellut tänään täyttävänsä 53. Miäs nääs jaksaa aina vouhkata siitä, että rouvahan on häntä kaksi vuotta vanhempi ja näin ollen toukokuusta asti rouva on itsekin ollut siinä uskossa, että ikää on jo vuosi enemmän kuin ei olekaan. Näin näppärästi sitä nuorentuu yön aikana vuodella! Tätähän täytyy juhlia!

Aloitetaan aamiaisella. Kuohuva kuuluu asiaan. Ja vanhoja jalkoja lämmittää ihanasti Maiju-murmelin neulomat villasukat. Mahtwaa!

 

Tärkeää hetkeä varten säästellyt herkut voi nauttia välipalaksi ennen lääkäriin lähtöä. Syntymäpäivää voi juhlistaa myös allergiaterapiassa. Toivottavasti veressä ei ole liikaa kuplivaa (limunaadia).

Veriterapiasession jälkeen hemmotellaan kehoa perinteisesti latte macchiatolla ja erityispäivän kunniaksi tilataan kahviseuralaisen kanssa Mimosat. Henkilökunnan edustaja sattuu kuulemaan maininnan syntymäpäivästä ja iloisena yllätyksenä kuohuvaiset appelsiinijuomat menevätkin kuulemma talon piikkiin. Kiitämme.

Tucholsky

Ennakkoon suunniteltu kolmen kapakin terassikierros jatkuu kohti roseeviinilasillista. Tarjoiluhenkilökunnalla tuntuu olevan vähän hitaampi päivä ja tehokasta peliaikaa tuhraantuu mukillisia odotellessa. Parempi siirtyä yksien jälkeen kohti seuraavaa tankkauspistettä.

Café Konkret

Seuraavalla pysähdyspaikalla miäskin ehtii liittyä seuroihin ja vihdoinkin saadaan juotua pois lahjakortit, joilla tuettiin tätä(kin) koronan kurimuksessa keväällä kamppaillutta kuppilaa. Hyvään tarkoitukseen meni. Paikan omistaja pyörähtää myös pöydässä onnittelemassa. Arvostan.

Jago

On aika kääriä kapakkikierros pakettiin ja siirtyä varsinaiseen juhlapaikkaan. Joka sattuu myös olemaan kapakki. Koronasäännöksiä noudattaen tähän retkueeseen ja pöytäseurueeseen saadaan liitettyä enää yksi lisäjuhlija. Tosin naapuripöytään on ilmestynyt ihan kutsumatta muitakin tuttuja. Onnitteluja, laulua ja lahjoja - sopivan etäisyyden päästä. 

Biercafe

Normaalit ruokajuomat nautitaan. Tosin ruoka puuttuu. Ja onneksi tällä kertaa on todellakin poistuttava klo 23. Enempään ei olisi kyennyt. Tällä iällä.

Kotona voi sitten vielä ihailla lahjoja, joita on tullut ovista, ikkunoista ja postiluukusta.

Lahjat Liidsistä

Lahjat Kouvvolasta

Lahjat naapuripöydän kuokkavierailta

Lahja miäheltä

Lahjakassakin karttui mukavasti 90 eurolla, josta kyllä juotiin pelkästään viimeisessä paikassa 140 euroa - kiitos paikallisen tavan "synttärisankari tarjoaa" ja Käpylän moton "rahat meiltä viimeks loppuu".

No onneksi Moomin-shopin 50 euron lahjakorttia ei saanut kumottua kurkusta alas.

Jos ei tänä vuonna joulumarkkinoilla viinit hehkukaan, niin kyllä tällä menolla yksi viivi saadaan hehkumaan.  Elämä on ihan parasta. Ja ikääkin 52 vuotta vasta!

PS. Lahjojen joukossa näkyvä Lumenen silmänympärysvoide kirvoitti miäheltä kommentin:"No nyt se äitis alkaa v***uilla takasin kun sille aina niitä ryppyvoiteita lähettelet." Kyseessä ei kuitenkaan ollut kosto vaan lahjatoiveen toteuttaminen. Kiitos äiti. (Äitiä pitää kiittää aina kun siihen on tilaisuus.)