Die gemeine Haselnuss

Tänään aloitamme päivän opinnot saksan sanastolla:
gemein = 1) yleinen
gemein = 2) ilkeä
Die gemeine Hasel = (euroopan)pähkinäpensas
Die Haselnuss = hasselpähkinä

Seuraavaksi lukujärjestyksessä kasvioppia:
Euroopanpähkinäpensas eli pähkinäpensas (Corylus avellana) kuuluu koivukasvien heimoon. Pähkinäpensaiden suvun lajeista käytetään toisinaan myös nimeä hasselpähkinä.
(lähde Wikipedia)

Ja päivän päätteeksi terveysoppia:
Kun on se koivuallergia. Ja muuta pientä allergiaa. Mutta ei ihme kyllä pähkinäallergiaa. Paitsi että nyt on.

Todiste A) Silmät kutiaa ja rähmii. Silmälääkäri määrää silmätippakuurin, sidekalvot on rikki. Mutta eihän näin talviaikaan ole siitepölyä, joka aiheuttaa oireita. Paitsi jos on niin lämmin talvi kuin nyt. On. Ja leppä kukkii. Jo. Ja hasselpähkinäpensas.

Todiste B) Kurkku turpoaa umpeen. Saksan Mama lahjoittaa pussillisen saksan- ja hasselpähkinöitä. Niitä sitten napostelemaan. Kun eihän mitään pähkinäallergiaa ennenkään ole ollut. Ensimmäisen napostelutuokion jälkeen ei asiaan tule kiinnitettyä huomiota, vaikka kurkkua vähän kutittaakin. Toinen napostelutuokio pelkällä hasselpähkinällä ja kutina kurkussa on jo sen verran kova, että sitä havahtuu pohtimaan sen ensimmäisen napostelutuokion jälkeistä olotilaa. Todellakin, taisi silloinkin jo vähän kurkussa kutitella. Kolmas napostelutuokio. Pähkinänsärkijällä ensin saksanpähkinä rikki ja nieluun, heti perään hasselpähkinä. Ja heti perään vahva allergiatabletti. Ja astmasuihketta. Ja turpoavasta kurkusta pihisten miähelle info, että jos tulee lähtö, niin sanoo sitten ensihoitajille, että pähkinöitä se tuossa äsken naposteli....

ILKEÄ, ILKEÄ HASSELPÄHKINÄ!!!!

Seuraavaksi testataan vielä se saksanpähkinä yksinään. Että onko sekin ilkeä.... Ja jos Käpylä on kuulolla, niin voi ainakin tuon hasselpähkinän jo lisätä vihkoonsa. Kiitos ja anteeks.

Pahinta tässä kaikessa on se, että nyt saa suklaankin syömisen kanssa olla tarkkana, että onko hasselpähkinäsuklaata ja jos on, niin miksi, oi miksi. Mutta koska elämä ei pelkästään pyöri allergian ympärillä, niin menen tänään jalkaleikkaukseen. Toipilaalle saa lähettää suklaata. Ilman ilkeitä hasselpähkinöitä. Ja chiliä. Selleriä ei kai suklaissa vielä ole, mutta jos on, niin ilman sitä...kin. Äh, unohtakaa koko juttu.

VR tiedottaa

"Hyvät matkustajat. Tämä on IC-juna Kuopiosta Helsinkiin. Lähdimme juuri Kouvolasta. Turussa riehuneen myrskyn takia osa junan vaunuista puuttuu tai ne ovat vääränlaisia."

"Hyvät matkustajat. Tämä on IC-juna Helsinkiin. Seuraavat pysähdyspaikkamme ovat Lahti, Tikkurila ja Pasila. Junassa on ravintolavaunu."

"Hyvät matkustajat. Junassa ei ole ravintolavaunua."

"Hyvät matkustajat, junassa kiertää myyntikärry, josta voitte ostaa virvokkeita ja pientä syötävää."

"Hyvät matkustajat, myyntikärry ei valitettavasti kierrä junassa. Kärry löytyy vaunun kaksi yläkerrasta. Maksu vain käteisellä. Minulla ei ole kassakonetta."

Konduktööritär: Ja Kouvolasta tulleiden matkaliput.
Miska: Kun ei me löydetä tuota meidän toista istumapaikkaa...
Konduktööritär: Istumaan voi mennä ihan minne vaan missä on vapaata. Mutta tässä vaunussa on kyllä ihan täyttä, turha sinne on kurkistella.
Miska: No mitenkäs tuo seuraava, tuo kolmosvaunu?
Konduktööritär: ENHÄN MINÄ VOI TIETÄÄ ONKO SIELLÄ TAI MISSÄÄN VAPAATA, EN MINÄ OLE EHTINYT VIELÄ SINNE ASTI!!!!!!

Kiitämme VR:ää asiallisesta tiedotuksesta ja ystävällisestä palvelusta palatessamme joululomalta tiistaina 27.12.2011.

Ja niin, ne meidän istumapaikat olisivat olleet: VAUNU 2... täsmää, PENKKI 2... löytyy... PENKKI 6........ Eli mitä?!

Hienoa, että Samuelille sentään oli paikka osoitettu yläkerrassa!

Vaihto

Laitettiin sitten männä viikonloppuna vanha vuosi vaihtoon ja otettiin uusi tilalle. Same procedure as every year.

Vaihtaminen aloitettiin suomalaisella juustotarjottimella: Oltermannia, Finlandiaa, Polaria, punaleima Emmentalia ja munajuustoa. Tykö Kantolan joulupipareita sekä lakkahilloa ja tyrnihyytelöä:

Oheen normaalit ruokajuomat eli siideriä, lonkeroa, olutta, vodkaa. Ja puoliltaöin samppanjaa parvekkeella. Ja Bochumin teatterin tarjoama ilotulitus:



Ja minähän en muuten sitten uudenvuodenyönä ravintolaan lähde. En ainakaan minnekään discotanssiclubille.... Ai, että ilmaiset pääsyliput mulle ja mun kolmelle kaverille. Mutta siellä on niin kalliit drinksut.... Ai, että henkilökunnan juomakortti. Jonoakin on kuiteskin.... Ai, että jonon ohi. No kai siellä sitten voisi pikaisesti poiketa.

Poikkesimme sitten Riff-klubilla reilut viisi tuntia ja tuhlasimme noin viisi euroa (narikka+portsari). Vodka-Oon, Jägermeisterin ja Aperolspritzin voimalla - ja tyttöjen houkuttelemana - tuli tanssittuakin. Onhan sitä toki rytmi veressä ja kuviot opeteltu:

Kotiutuminen tapahtui ehkä, luultavasti, jonkin muistikuvan mukaan vuonna 2012 aamulla noin seitsemän aikaan. NÄILLÄ MENNÄÄN. HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!!!!