torstai 20. elokuuta 2020

Kukako keksi rakkauden?

Eletään hetkeä, jolloin on saatettu ottaa muutama olut. Ehkäpä pari napanteria. Terassin pöydässä saksalaiskaverit miettivät päissään jonkun jo edesmenneen kabaretistin nimeä:

- Sch... Schei... Schein...Schein...?? (lausutaan kutakuinkin shain)

Miäs havahtuu.

- Hei, sehän on se Duran Duranin laulu. Shine, shine... shine, shine... (hyräillen melodiaa)

Rouva:

- Taidat tarkoittaa "You're too shy, shy"?

Miäs:

- Joo, Duran Duran Shy Shy!

Rouva:

- Paitsi että se on kyllä Kajagoogoo (lausuttuna kouvvolalaisittain Kajakookoo)

Miäs:

- No niinpäs onkin. Kaija Koo Koo!!!!

😂 😂 😂 😂 😂

PS. Saksalaiskabaretistin nimi jäi nyt kyllä epäselväksi.


keskiviikko 12. elokuuta 2020

Tiistain maanantaikappale

Maanantai klo 16. Työvuoro alkaa. Ulkolämpötila +36 astetta. Terassi on laitettu valmiiksi. Maski vedetty naamalle. Ensimmäinen asiakas saapuu. Ja toinen. Kovin on rauhallista. Ehtii juoda kahvin ja vaihtaa kuulumiset baarimikon kanssa. Muutama asiakas tulee ja menee. Pari tuntia kuluu. Missä kaikki kantiksetkin? Onko liian kuuma? Tässähän ehtisi vaikka haukata evässämpylä...stä ensimmäisen palasen asiakkaita alkaa tulla pöydät täyttyvät yksi pöytä näyttää olevan vapaana mutta missä tuolit, ai ne on siirretty toiseen pöytään ja siinä istuu nyt kyllä liikaa porukkaa kun seurueessa saa olla maksimissaan kymmenen henkilöä. Siirrellään asiakkaita toisiin paikkoihin ja ihmetellään onko täällä nyt muka lähes kaikki 70 asiakaspaikkaa täynnä, ainakin 60 ja toinen tarjoilija tähän vuoroon olisi kiva yllätys, mutta nyt on liian myöhäistä hälyttää ketään paikalle. Pitää vähän kuivata pyyhkeellä naamaa, ja niskaa jonka oireileva välilevy meinaa äityä kipuilemaan, mutta kyllä tämä työvuoro nyt sinnitellään ilman särkylääkkeitä. Jos tupakin mittaisen tauon tähän välii... no puolikaskin savuke riittää. Puhelin soi, varausta pukkaa, merkitään kirjaan. Nesteytys täytyy kuitenkin muistaa, myös oma ei vain asiakkaiden. Jos nyt kuitenkin vesilinjalla tänään. Parasta hikoilla kaikki pihalle kun vessaanhan tässä ei ehdi. Kaljalle tulleiden kavereiden kanssakaan ei nyt jouda justiinsa jutella, pitää käydä desinfioimassa nuo tyhjentyneet pöydät vaikkei meinaa ehtiä kun siinä jo tönöttää uudet asiakkaat, joiden kädetkin pitää desinfioida ennenkuin pääsevät istumaan ja nyt on taas unohtunut tuolta yksi kalja anteeksi tulee ihan justiinsa ja kuka halusikaan maksaa ja nyt on kyllä pakko istahtaa alas edes kahdeksi minuutik... sitähän ehtii myöhemminkin sitten lepuuttaa jalkojaan, nyt on tärkeämpää käydä kertomassa asiakkaalle mikä on kuukauden viski. Hiki valuu silmiin. Paljonko kello on?

Kymmenen tuntia myöhemmin. Asiakkaat ovat poistuneet. Maski on riisuttu. Kassa laskettu. Myynti on lähes kaksinkertainen normaaliin maanantaihin verrattuna. Sitä juhlistetaan yhdellä siiderillä. Jalkoja kolottaa, askelmittari näyttää kymmentä kilometriä. Kello kaksi yöllä ulkolämpötila on laskenut +25 asteeseen. Kotona WC-pytyn istuin liimautuu kiinni nihkeään takamukseen. Kylmän suihkun kautta suoritetaan sänkyyn kaatuminen tuulettimen ja miähen väliin.


Tiistai klo 10:30. Sängyssä loikoilua kaikessa rauhassa. Tänään ei ole mitään kiirettä. Tästä tulee hyvä päivä. Leikkauksessa ollut ystävä soittaa sairaalasta pääsevänsä jo kotiin, poikkeaa parvekkeella juomassa kahvit. Iloitaan yhdessä, että kaikki meni sittenkin hyvin. Oma omalääkäriaika on seuraavana vuorossa. Laboratoriossa ovat tällä kertaa saaneet sekä potilasta että lääkäriä ilahduttavia tuloksia paperille, joten päivä jatkuu edelleen hyvänä. Miäs on lähtenyt mukaan kylille ja saa kantaa kauppakassit kotiin kevyessä kesäsateessa. Uumoiltu ukkonenkin jyrähtelee vain jossain kauempana. Hyvinhän tämäkin meni. Sateen lakattua miäs lähtee vielä lenkille ennenkuin laitetaan lihapullat ja ranskalaiset uuniin ja vietetään leppoisa loppuilta sohvalla TV:tä tölläten. Tämä on oikein hyvä tiistai. Tässähän voisi nyt napostella vaikka muutaman palan suklaata. Ja jos vaikka istahtaisi tuohon ruokapöydän ääreen ja lukaisisi vähän tuota Kodin Kuvaleh....