HYVÄÄ JOULUA!
MERRY CHRISTMAS!
GOD JUL!
FROHE WEIHNACHTEN!
JOYEUX NOËL!
BUON NATALE!
I wish you all a wonderful Christmas time with this beautiful song called 'Christmas Eve' from Blackmore's Night:
maanantai 20. joulukuuta 2010
keskiviikko 15. joulukuuta 2010
Joulu juhlista jaloin, pikkujouluista kontaten
Tähän aikaan vuodesta jokaisella firmalla, yrityksellä ja yhdistyksellä tuntuu olevan joulujuhlaa jos toistakin. Qualiteersin järjestelytoimikunta ei saanut tänä vuonna omia pikkujouluja aikaiseksi, mutta siitä huolimatta kaikki firman kaksi työntekijää pääsivät eilen pikkujoulua juhlimaan. Herra johtaja kun käy töissä muuallakin - Düsseldorfissa asti kuulemma - tai ainakin se joka aamu tuosta johonkin lähtee ja palaa vasta myöhään illalla. Ja sihteerikin kutsuttiin sitten eilen erään yrityksen henkilökunnan joulujuhlaan mukaan.
Yhteenveto Miskan ruokailupainotteisesta pikkujoulusta:
Pääruoka: ei kuulemma kovin maukas
Jälkiruoka: 3 kpl syöty
Ruokajuomat: normaalit
Kotiintuloaika: 00:30
Yhteenveto Virpin juomailupainotteisesta pikkujoulusta:
Ruoka: pizzaa tarjolla, ei syöty
Juomat: riittävästi ja talon piikkiin (mikä ei koskaan ole hyvä - ei allekirjoittaneelle, eikä kyseiselle yritykselle)
Kulutettu euromäärä illan aikana: €12,50 (josta juomarahan osuus €10)
Kulutettu aika tanssilattialla: 5 tuntia
Muiden tanssilattialla viihtyneiden keski-ikä: 23,5 vuotta
Kotiintuloaika: 05:45
Paikat joihin aamulla sattui: kaikki
Pikkujoulut tarjonnut yhdistys: Mandragora
Yhteenveto Miskan ruokailupainotteisesta pikkujoulusta:
Pääruoka: ei kuulemma kovin maukas
Jälkiruoka: 3 kpl syöty
Ruokajuomat: normaalit
Kotiintuloaika: 00:30
Yhteenveto Virpin juomailupainotteisesta pikkujoulusta:
Ruoka: pizzaa tarjolla, ei syöty
Juomat: riittävästi ja talon piikkiin (mikä ei koskaan ole hyvä - ei allekirjoittaneelle, eikä kyseiselle yritykselle)
Kulutettu euromäärä illan aikana: €12,50 (josta juomarahan osuus €10)
Kulutettu aika tanssilattialla: 5 tuntia
Muiden tanssilattialla viihtyneiden keski-ikä: 23,5 vuotta
Kotiintuloaika: 05:45
Paikat joihin aamulla sattui: kaikki
Pikkujoulut tarjonnut yhdistys: Mandragora
maanantai 29. marraskuuta 2010
11 vuotta joulumarkkinamaassa - 11 years in the Christmas market land
No mie oon ny asunu Saksas ykstoist vuotta ja edelleen on kivaa joulumarkkinoitaki kiertää... Lauvantain mie ehin sit vihon viimein Bochumin joulumarkkinoillekii. Mie söin possuu (Spanferkel) sämpylän välis ja sit mie join... Ei, mie en juonu hehkuviinii (Glühwein), enkä mie juonu munapunssii (Eierpunsch) ja sit mie en juonu lumumpaa (Lumumba), mut mie join tulipihtipoolii (Feuerzangenbowle), joka ei kyl oo poolii, vaan eräänlaist punssii, ja sit mie join kuumaa kaipirinjaa (heißer Caipirinha). joka olkii ihan mielettömän hyvää.
Tänää vuosipäivän kunniaks mie kävin sattumoisin entises kotikaupungiskii, Wittenis, ja kummastelin julmetun suurta ostarii, jonka ne on sinne rakentanu. Mut minun vakikahvilaa ei enää oo... Maailma muuttuu Eskoseni! Kuka on Esko? Ja missä on Seppo? Oisko se tänää kans Mandras juhlimas? Mie taijan käyä kattomas. Ku siel on taas livemusaaki.
Lumenpuutteestaha tääl on välil kärsitty, mut ei ny sit tänää ku Miskan pitäs lentää kotio. Täl hetkel lennon on arvioitu olevan puoltoist tuntii myöhäs. Ton muutaman sentin lumimäärän takiiko???!!! Pakkastaki vaivaset -2 ja siitäkös se lentoliikenne sekoaa. Pietää peukkui, et Miskakii ehtii mukaa juhlimaa viel tän illan aikaan.
- - -
11 years and still enjoying the life (das Leben) here in the land (das Land) of the Christmas Markets (Weihnachtsmarkt). I finally made it to the one in Bochum last Saturday (Samstag). I ate suckling pig (Spanferkel) but did not drink mulled wine (Glühwein), neither eggnog (Eierpunsch), nor Lumumba (Lumumba). I did drink fire-tongs punch (Feuerzangenbowle) and hot Caipirinha (heißer Caipirinha). Delicious (lecker)!
Tonight I was hoping to celebrate my/our eleven years in Mandragora... I mean in Germany.... but in Mandragora, with Miska. It is so seldom we have here this problem (das Problem) called "too much snow", but there you go, today we have it and I don't know when and if Miska will be landing. Keep your fingers crossed.
Tänää vuosipäivän kunniaks mie kävin sattumoisin entises kotikaupungiskii, Wittenis, ja kummastelin julmetun suurta ostarii, jonka ne on sinne rakentanu. Mut minun vakikahvilaa ei enää oo... Maailma muuttuu Eskoseni! Kuka on Esko? Ja missä on Seppo? Oisko se tänää kans Mandras juhlimas? Mie taijan käyä kattomas. Ku siel on taas livemusaaki.
Lumenpuutteestaha tääl on välil kärsitty, mut ei ny sit tänää ku Miskan pitäs lentää kotio. Täl hetkel lennon on arvioitu olevan puoltoist tuntii myöhäs. Ton muutaman sentin lumimäärän takiiko???!!! Pakkastaki vaivaset -2 ja siitäkös se lentoliikenne sekoaa. Pietää peukkui, et Miskakii ehtii mukaa juhlimaa viel tän illan aikaan.
- - -
11 years and still enjoying the life (das Leben) here in the land (das Land) of the Christmas Markets (Weihnachtsmarkt). I finally made it to the one in Bochum last Saturday (Samstag). I ate suckling pig (Spanferkel) but did not drink mulled wine (Glühwein), neither eggnog (Eierpunsch), nor Lumumba (Lumumba). I did drink fire-tongs punch (Feuerzangenbowle) and hot Caipirinha (heißer Caipirinha). Delicious (lecker)!
Tonight I was hoping to celebrate my/our eleven years in Mandragora... I mean in Germany.... but in Mandragora, with Miska. It is so seldom we have here this problem (das Problem) called "too much snow", but there you go, today we have it and I don't know when and if Miska will be landing. Keep your fingers crossed.
keskiviikko 24. marraskuuta 2010
Viimeinen
Miska on viety lentokentälle ja sen jälkeen on shoppailtu Düsseldorfissa. On juotu kauden ensimmäinen Glühwein joulumarkkinoilla ja löydetty jotain pukinkonttiin. Palaillaan kotiin. Joa ajaa ja Virpi istuu kyydissä. Radiosta tulee jalkapallotuloksia. Bochum on hävinnyt yllättäen sarjataulukossa viimeisenä olevalle joukkueelle. Kaikkien kolmen edellä mainitun henkilön jalkapalloveikkaustulos kyseisen pelin osalta on mennyt pahemman kerran mönkään. Virpi kaivaa kännykän esiin, alkaa naputella viestiä, mutta lopettaa kesken ja huokaa syvään... Käydään seuraavanlainen saksankielinen keskustelu:
J: Mitä nyt?
V: Mulla on ajatuskatko. Olisin laittanut Miskalle viestin, mutta mä en tiedä kuinka mä kirjottaisin että Bochum hävisi Tabellenletzter'iä vastaan... että kuinka se sanotaan suomeksi. Tai siis tiedän, mutta...
J: No se tarkottaa siis sitä viimeisenä olevaa joukkuetta.
V: Tiedän, tiedän, mutta mietin, että eikö sitä voi sanoa lyhyemmin kuin "sarjataulukossa viimeisenä oleva joukkue", en mä jaksa kirjottaa niin pitkästi. Miten sen nyt sitten oikein voisi sanoa?
J: No miten se jääkiekossa sanotaan?
V:....Turku!
- -
Käytin lopulta viestissäni sanaa Tabellenletzter kunhan nauramiseltani pystyin. Miska voitti (taas) veikkauksessa rahaa vaikka Bochum hävisikin sarjataulukossa viimeisenä olevalle joukkueelle. Minä en (taaskaan) voittanut. Ei olisi auttanut edes vaikka Bochum olisi voittanut sen sarjataulukossa viimeisenä olevan joukkueen. Ilmeisesti minulla on ajatuskatkoja vähän liiankin kanssa. Taidan nimittäin olla veikkauksessa itse sarjataulukon viimeinen.
J: Mitä nyt?
V: Mulla on ajatuskatko. Olisin laittanut Miskalle viestin, mutta mä en tiedä kuinka mä kirjottaisin että Bochum hävisi Tabellenletzter'iä vastaan... että kuinka se sanotaan suomeksi. Tai siis tiedän, mutta...
J: No se tarkottaa siis sitä viimeisenä olevaa joukkuetta.
V: Tiedän, tiedän, mutta mietin, että eikö sitä voi sanoa lyhyemmin kuin "sarjataulukossa viimeisenä oleva joukkue", en mä jaksa kirjottaa niin pitkästi. Miten sen nyt sitten oikein voisi sanoa?
J: No miten se jääkiekossa sanotaan?
V:....Turku!
- -
Käytin lopulta viestissäni sanaa Tabellenletzter kunhan nauramiseltani pystyin. Miska voitti (taas) veikkauksessa rahaa vaikka Bochum hävisikin sarjataulukossa viimeisenä olevalle joukkueelle. Minä en (taaskaan) voittanut. Ei olisi auttanut edes vaikka Bochum olisi voittanut sen sarjataulukossa viimeisenä olevan joukkueen. Ilmeisesti minulla on ajatuskatkoja vähän liiankin kanssa. Taidan nimittäin olla veikkauksessa itse sarjataulukon viimeinen.
torstai 11. marraskuuta 2010
Viides vuodenaika - The fifth season
Hossa! Tänään 11.11. klo 11:11 alkoi viides vuodenaika. Joka loppuu sitten karnevaaleihin ensi maaliskuussa. Kölniin lähetämme tässä tervehdyksen: Alaaf! Ja Düsseldorfiin: Helau!
Hossa! The fifth season began today, 11th November at 11:11. It will end with the carnival in March. At this point we salute Cologne: Alaaf! And Düsseldorf: Helau!
Seuraavia karnevaaleja odotellessa muutamia otoksia menneiltä vuosilta:
While waiting for the next carnival, here are some pics from the carnival past:
Hossa! The fifth season began today, 11th November at 11:11. It will end with the carnival in March. At this point we salute Cologne: Alaaf! And Düsseldorf: Helau!
Seuraavia karnevaaleja odotellessa muutamia otoksia menneiltä vuosilta:
While waiting for the next carnival, here are some pics from the carnival past:
tiistai 9. marraskuuta 2010
Englantilainen, ei normaali - English, not normal
Eli tarina siitä kuinka ylpeys kävi lankeemuksen edellä.
Keskiviikkona on kurkku kipeä. Torstaina nenä tukossa ja päätä särkee. Kuume nousee. Perjantaina kuume nousee edelleen. Lauantaina kuumetta ja korvakipua. Miksi aina juuri silloin on lähdettävä lääkäriin kun ei kunto antaisi periksi. Onneksi päivystyksessä ei tarvitse odottaa kuin seitsemän minuuttia. Lääkäri kyselee oireet ja diagnoosikin on valmis: korvatulehdus. Tosin lääkärin ei sitä tarvitse tehdä, potilas tekee sen itse. Lääkäri puhuu lähes kuiskaten (vai olisiko vika potilaan korvissa) ja kysyy, tai oikeastaan toteaa -Te tulette ...sta? -Anteeksi kuinka? -Te tulette Englannista? -Ei kun Suomesta. -Tiedättehän Te, että Teidän iässänne ei ole normaalia potea korvatulehduksia? -Tiedän, vastaa potilas ja miettii, että tässä kohtaa lääkäri ei edes tiedä, minkä ikäinen potilas on, se selviää vasta hetkeä myöhemmin sairausvakuutuskortista. Mutta tottapa tuo turisee, onhan sitä tullut jo aiemminkin kirjoitettua, että lapsellistahan tuo on. Antibioottiresepti kouraan ja apteekin kautta kotiin potemaan.
Tämä oli lankeemus. Ja sitä edeltänyt ylpeys sitten...
Suomalainen tyttöbändi on tulossa keikalle kotikaupunkiini. Yksi poikaystävistäni kyselee jatkuvasti olenko menossa keikalle. Hän on. Ja minunkin kuulemma pitäisi. Lupaan harkita asiaa. Sitten toinenkin poikaystäväni sanoo, että hän haluaisi mennä. Ja vielä aviomiehenikin. Lupaan hommata liput. Toinen poikaystäväni peruu, hänen pitää olla töissä. Lupaan eräänä maanantaina aviomiehelleni hommaavani liput tiistaina tai viimeistään keskiviikkona. Tiistaina en ehdi. Keskiviikkona unohdan. Ja lähden baariin. Ja klubille jatkoille. Tunnen jonkun, joka tuntee jonkun, jolla on veli, jonka olen myös joskus tavannut, ja päädyn baaritiskillä juttelemaan hänen kanssaan. Hänelle selviää vasta nyt että olen suomalainen. Keskustelun päättyessä nimeni on suomalaisbändin vieraslistalla. +1. Seuraavana päivänä pahoittelen miehelleni etten ostanut lippuja vaikka lupasin. Mutta kerron hänelle olevani vieraslistalla. Ja hän on tuo minun +1. Parin viikon päästä selviää, että toisen poikaystäväni ei sittenkään tarvitse olla töissä. Ja hänet puhutaan vieraslistalle. Ei tietenkään omalla nimellään, vaan hän on minun +2. Ja koska olen luonteeltani leuhka, kehuskelen ja ylpeilen asialla. En koko maailmalle, mutta ainakin kahdelle, ellen jopa kolmelle ihmiselle. Enkä pääse keikalle. Koska makaan kotona kuumeessa ja korvatulehduksessa. Pojilla on sentään hauska ilta. Aviomieheni palaa klo 03:30 ja tuo minulle Indican T-paidan nimmareilla varustettuna.
Niin kävi ylpeys lankeemuksen edellä.
- - - - - - - - - -
a.k.a. "Pride goeth before the fall"
It started out with a sore throat, a runny nose and a headache... Then the temperature started rising - my temperature, not the one outside. And finally, there was the inflammation of the middle ear. The doctor didn't say much and everything she said, she almost whispered - or was it my ears? Anyway, after I had told her what's wrong with me, this is how it went: -You come from ...land? -Sorry? -You come from England? -No, no, from Finland. - You do realise it is not normal to have an inflammation of the middle ear at your age? -Yes, I know (and wonder which age she means, she hasn't even seen my health insurance card yet and can't know how old I am, but yes she is right, this is a children's disease). Antibiotics and back to bed. This was my fall.
And the pride? Well, there was a Finnish girlband coming to my hometown. My boyfriend #1 keeps asking if I'm going. He is and he insists I go too. I promise to consider. Then my boyfriend #2 tells me he wants to go too. And then my husband! I promise to get us tickets. A few days later boyfriend #2 cancels, he has to work. On Monday I promise my husband I'll buy the tickets on Tuesday or on Wednesday. On Tuesday I'm too busy. On Wednesday I forget. And go to a pub. Few ciders followed by a late night (and an early morning) in a dance club. There is someone I know, who knows someone, who has a brother, whom I've also met before. We end up talking and he finds out I'm a Finn. As the discussion is over my name is on the guestlist of the Finnish girlband. +1. The next day I have to tell my husband that I didn't get the tickets, but I'm on the guestlist. And he is my +1. A couple of weeks later I find out that boyfriend #2 doesn't have to work after all and he wants to come to the gig. He ends up being on the guestlist. But not with his own name, he is my +2. At some point - boastful and arrogant as I am - I start bragging. I'm not telling the whole world that I'm on the guestlist, but one or two persons, maybe even three. And I don't get to go to the gig. I'm at home with a fever and an earache. My husband and all the boyfriends are having fun. My husband gets home around 3:30 a.m. and brings me a T-shirt signed by all the girls from Indica.
Like they say: Pride will have a fall. And it did.
Keskiviikkona on kurkku kipeä. Torstaina nenä tukossa ja päätä särkee. Kuume nousee. Perjantaina kuume nousee edelleen. Lauantaina kuumetta ja korvakipua. Miksi aina juuri silloin on lähdettävä lääkäriin kun ei kunto antaisi periksi. Onneksi päivystyksessä ei tarvitse odottaa kuin seitsemän minuuttia. Lääkäri kyselee oireet ja diagnoosikin on valmis: korvatulehdus. Tosin lääkärin ei sitä tarvitse tehdä, potilas tekee sen itse. Lääkäri puhuu lähes kuiskaten (vai olisiko vika potilaan korvissa) ja kysyy, tai oikeastaan toteaa -Te tulette ...sta? -Anteeksi kuinka? -Te tulette Englannista? -Ei kun Suomesta. -Tiedättehän Te, että Teidän iässänne ei ole normaalia potea korvatulehduksia? -Tiedän, vastaa potilas ja miettii, että tässä kohtaa lääkäri ei edes tiedä, minkä ikäinen potilas on, se selviää vasta hetkeä myöhemmin sairausvakuutuskortista. Mutta tottapa tuo turisee, onhan sitä tullut jo aiemminkin kirjoitettua, että lapsellistahan tuo on. Antibioottiresepti kouraan ja apteekin kautta kotiin potemaan.
Tämä oli lankeemus. Ja sitä edeltänyt ylpeys sitten...
Suomalainen tyttöbändi on tulossa keikalle kotikaupunkiini. Yksi poikaystävistäni kyselee jatkuvasti olenko menossa keikalle. Hän on. Ja minunkin kuulemma pitäisi. Lupaan harkita asiaa. Sitten toinenkin poikaystäväni sanoo, että hän haluaisi mennä. Ja vielä aviomiehenikin. Lupaan hommata liput. Toinen poikaystäväni peruu, hänen pitää olla töissä. Lupaan eräänä maanantaina aviomiehelleni hommaavani liput tiistaina tai viimeistään keskiviikkona. Tiistaina en ehdi. Keskiviikkona unohdan. Ja lähden baariin. Ja klubille jatkoille. Tunnen jonkun, joka tuntee jonkun, jolla on veli, jonka olen myös joskus tavannut, ja päädyn baaritiskillä juttelemaan hänen kanssaan. Hänelle selviää vasta nyt että olen suomalainen. Keskustelun päättyessä nimeni on suomalaisbändin vieraslistalla. +1. Seuraavana päivänä pahoittelen miehelleni etten ostanut lippuja vaikka lupasin. Mutta kerron hänelle olevani vieraslistalla. Ja hän on tuo minun +1. Parin viikon päästä selviää, että toisen poikaystäväni ei sittenkään tarvitse olla töissä. Ja hänet puhutaan vieraslistalle. Ei tietenkään omalla nimellään, vaan hän on minun +2. Ja koska olen luonteeltani leuhka, kehuskelen ja ylpeilen asialla. En koko maailmalle, mutta ainakin kahdelle, ellen jopa kolmelle ihmiselle. Enkä pääse keikalle. Koska makaan kotona kuumeessa ja korvatulehduksessa. Pojilla on sentään hauska ilta. Aviomieheni palaa klo 03:30 ja tuo minulle Indican T-paidan nimmareilla varustettuna.
Niin kävi ylpeys lankeemuksen edellä.
- - - - - - - - - -
a.k.a. "Pride goeth before the fall"
It started out with a sore throat, a runny nose and a headache... Then the temperature started rising - my temperature, not the one outside. And finally, there was the inflammation of the middle ear. The doctor didn't say much and everything she said, she almost whispered - or was it my ears? Anyway, after I had told her what's wrong with me, this is how it went: -You come from ...land? -Sorry? -You come from England? -No, no, from Finland. - You do realise it is not normal to have an inflammation of the middle ear at your age? -Yes, I know (and wonder which age she means, she hasn't even seen my health insurance card yet and can't know how old I am, but yes she is right, this is a children's disease). Antibiotics and back to bed. This was my fall.
And the pride? Well, there was a Finnish girlband coming to my hometown. My boyfriend #1 keeps asking if I'm going. He is and he insists I go too. I promise to consider. Then my boyfriend #2 tells me he wants to go too. And then my husband! I promise to get us tickets. A few days later boyfriend #2 cancels, he has to work. On Monday I promise my husband I'll buy the tickets on Tuesday or on Wednesday. On Tuesday I'm too busy. On Wednesday I forget. And go to a pub. Few ciders followed by a late night (and an early morning) in a dance club. There is someone I know, who knows someone, who has a brother, whom I've also met before. We end up talking and he finds out I'm a Finn. As the discussion is over my name is on the guestlist of the Finnish girlband. +1. The next day I have to tell my husband that I didn't get the tickets, but I'm on the guestlist. And he is my +1. A couple of weeks later I find out that boyfriend #2 doesn't have to work after all and he wants to come to the gig. He ends up being on the guestlist. But not with his own name, he is my +2. At some point - boastful and arrogant as I am - I start bragging. I'm not telling the whole world that I'm on the guestlist, but one or two persons, maybe even three. And I don't get to go to the gig. I'm at home with a fever and an earache. My husband and all the boyfriends are having fun. My husband gets home around 3:30 a.m. and brings me a T-shirt signed by all the girls from Indica.
Like they say: Pride will have a fall. And it did.
tiistai 2. marraskuuta 2010
Artikulaation mestarit
Katselimme suomalaista elokuvaa. Videonauhalta. Eli ei tekstitystä. Eli ei ymmärrä. Kun ne puhuu niin epäselvästi. Haastetta lisäsi vielä outo pohojalaasmurre. Ehän mie sellaist ymmärrä. Elokuvan karjalaisnaisen puheesta sai paremmin tolkkua. Vaikka puhui jonniin verran enämp ku ne pohojalaaset, notta. Opetelkaa ihmiset a-r-t-i-k-u-l-o-i-m-a-a-n, niin että ulkosuomalainenkin saa selvää. Tai sitten ulkosuomalainen siirtyy nykyaikaan, menee ja ostaa dvd-version ja laittaa tekstityksen päälle! Jo vain tulee asiat selväksi. Niinkuin tässä:
tiistai 26. lokakuuta 2010
tiistai 19. lokakuuta 2010
Elämän tarkoitus
Elämä synnyttää luonnollisesti monia kysymyksiä joista suosituimpia kautta aikojen ovat olleet 'Miksi ihmiset syntyvät maailmaan?' 'Miksi he kuolevat?' ja 'Miksi he haluavat viettää niin suuren osan näiden kahden tapahtuman välisestä ajasta digitaalikello ranteessaan?'
. . . . .
"Hyvä on", Syvä Miete sanoi. "Vastaus Perimmäiseen Kysymykseen..."
"Elämästä, Kaikkeudesta ja Kaikesta Muusta Sellaisesta..." Syvä Miete sanoi.
"On..." Syvä Miete sanoi ja piti pienen tauon.
"On..."
"Neljäkymmentäkaksi", Syvä Miete sanoi äärettömän juhlallisesti ja rauhallisesti.
-Douglas Adams: Linnunradan Käsikirja Liftareille-
Päivän mietteen tarjosi Viivi. 42.
. . . . .
"Hyvä on", Syvä Miete sanoi. "Vastaus Perimmäiseen Kysymykseen..."
"Elämästä, Kaikkeudesta ja Kaikesta Muusta Sellaisesta..." Syvä Miete sanoi.
"On..." Syvä Miete sanoi ja piti pienen tauon.
"On..."
"Neljäkymmentäkaksi", Syvä Miete sanoi äärettömän juhlallisesti ja rauhallisesti.
-Douglas Adams: Linnunradan Käsikirja Liftareille-
Päivän mietteen tarjosi Viivi. 42.
maanantai 18. lokakuuta 2010
HEViä jääkiekkoa
Sade yltyy kun ajelemme kohti Herneä. Kiiruhdamme sisään halliin, lehdistökorttia vilautetaan ja toimittajatuttavani ohjaa minut lehdistöaitioon... tai no aitioon ja aitioon, samaa keltaista, kylmää muovipenkkirivistöähän se on kuin muukin halli, ainoana erotuksena, että meidän edessämme on pöytä toimittajia varten.
Pelin alkuun on aikaa pari minuuttia ja vähitellen tunnelma tiivistyy kuin kosteus kaukalon pleksilaseissa. Jäälle luistelee ensin vierasjoukkue 'Neusser EV' kovien buuausten saattelemana ja heti perään kotijoukkue HEV eli 'Herner EV' vielä kovempien kannustushuutojen ja -laulujen saattelemana. Istun rangaistusaition ja toimitsijoiden takana ja fanikatsomon edessä. Fanien äänekkyydestä ja innokkuudesta päätellen ohjelmassa voisi kuvitella olevan MM-kisojen tasoinen tapahtuma. Eipä sitten tullut korvatulppia mukaan.
1. erä:
Peli on vauhdikasta. Ensimmäiset kymmenen minuuttia luulen seuraavani tennisottelua, sillä niin tiiviiseen tahtiin saan päätäni käännellä pelaajien luistellessa päädystä toiseen. Näin nopeaa kiekkopeliä en muista koskaan nähneeni. Ja näin kaoottista. Useimmiten en tiedä missä kiekko on, eivätkä sitä tunnu tietävän pelaajatkaan. Siitä huolimatta, tai ehkä juuri sen takia, maaleja ropisee ja erätauolle lähdetään tilanteessa 3-3.
2. erä:
Peli on hidastunut ja huomaan jo välillä haukottelevanikin. Yritän nauttia kuitenkin jäähallin viileästä tunnelmasta, jään tuoksusta ja pelin äänistä. Luistimien ja kiekon äänet kyllä valitettavasti hautautuvat fanien metelöintiin, jään tuoksu peittyy rangaistusaitiossa istuvan pelaajan hienhajun alle ja viileys alkaa tuntua kohmettavalta kylmyydeltä varpaissa. Eipä sitten tullut laitettua kuin kahdet sukat. Tunnelma ei ole enempää tiivistynyt, mutta kosteus pleksilaseissa kyllä, joten melko kovaääninen tuulikone laitetaan tässä vaiheessa päälle, jotta peliä jotenkuten vielä pystyy seuraamaan pleksien läpi. Erätauolle mentäessä kotijoukkue Herne on tappiolla maalein 3-5.
3. erä:
Herne tekee ensin neljännen maalinsa ja sitten tasoittaa. Mutta maali hylätään, syystä joka ei minulle ihan täysin selvinnyt. Meteli on kova. 808 katsojaa saavat enemmän ääntä aikaan kuin Hakametsän 8000 katsojaa konsanaan. Fanit jaksavat kääntää pettymyksensä vielä kannustukseksi ja Hernen joukkue syttyy. Viimeisten peliminuuttien aikana unohdan seuraavani 3. liigan ottelua ja nautin täysillä vauhdikkaasta menosta, jonka tuoksinassa Herne tasoittaa viimeisellä peliminuutilla ja näin varsinaisen otteluajan tulos on 5-5.
Jatkoaika:
Ajassa 62:30 Herne voittaa 6-5.
Odottelen vielä kun toimittajatuttavani käy lehdistötilaisuudessa ja sitten ajelemme lehden toimitukseen, jossa hän kirjoittaa otteluselostuksen tuoreeltaan. Sen jälkeen lähdemme baariin ja juomme snapsin jos toisenkin. Seuraavan aamun olotilasta päätellen olemme juoneet snapsin jokaista maalia kohden. Niin koti- kuin vierasmaaliakin. Ei sitten onneksi tullut enempää maaleja.
Pelin alkuun on aikaa pari minuuttia ja vähitellen tunnelma tiivistyy kuin kosteus kaukalon pleksilaseissa. Jäälle luistelee ensin vierasjoukkue 'Neusser EV' kovien buuausten saattelemana ja heti perään kotijoukkue HEV eli 'Herner EV' vielä kovempien kannustushuutojen ja -laulujen saattelemana. Istun rangaistusaition ja toimitsijoiden takana ja fanikatsomon edessä. Fanien äänekkyydestä ja innokkuudesta päätellen ohjelmassa voisi kuvitella olevan MM-kisojen tasoinen tapahtuma. Eipä sitten tullut korvatulppia mukaan.
1. erä:
Peli on vauhdikasta. Ensimmäiset kymmenen minuuttia luulen seuraavani tennisottelua, sillä niin tiiviiseen tahtiin saan päätäni käännellä pelaajien luistellessa päädystä toiseen. Näin nopeaa kiekkopeliä en muista koskaan nähneeni. Ja näin kaoottista. Useimmiten en tiedä missä kiekko on, eivätkä sitä tunnu tietävän pelaajatkaan. Siitä huolimatta, tai ehkä juuri sen takia, maaleja ropisee ja erätauolle lähdetään tilanteessa 3-3.
2. erä:
Peli on hidastunut ja huomaan jo välillä haukottelevanikin. Yritän nauttia kuitenkin jäähallin viileästä tunnelmasta, jään tuoksusta ja pelin äänistä. Luistimien ja kiekon äänet kyllä valitettavasti hautautuvat fanien metelöintiin, jään tuoksu peittyy rangaistusaitiossa istuvan pelaajan hienhajun alle ja viileys alkaa tuntua kohmettavalta kylmyydeltä varpaissa. Eipä sitten tullut laitettua kuin kahdet sukat. Tunnelma ei ole enempää tiivistynyt, mutta kosteus pleksilaseissa kyllä, joten melko kovaääninen tuulikone laitetaan tässä vaiheessa päälle, jotta peliä jotenkuten vielä pystyy seuraamaan pleksien läpi. Erätauolle mentäessä kotijoukkue Herne on tappiolla maalein 3-5.
3. erä:
Herne tekee ensin neljännen maalinsa ja sitten tasoittaa. Mutta maali hylätään, syystä joka ei minulle ihan täysin selvinnyt. Meteli on kova. 808 katsojaa saavat enemmän ääntä aikaan kuin Hakametsän 8000 katsojaa konsanaan. Fanit jaksavat kääntää pettymyksensä vielä kannustukseksi ja Hernen joukkue syttyy. Viimeisten peliminuuttien aikana unohdan seuraavani 3. liigan ottelua ja nautin täysillä vauhdikkaasta menosta, jonka tuoksinassa Herne tasoittaa viimeisellä peliminuutilla ja näin varsinaisen otteluajan tulos on 5-5.
Jatkoaika:
Ajassa 62:30 Herne voittaa 6-5.
Odottelen vielä kun toimittajatuttavani käy lehdistötilaisuudessa ja sitten ajelemme lehden toimitukseen, jossa hän kirjoittaa otteluselostuksen tuoreeltaan. Sen jälkeen lähdemme baariin ja juomme snapsin jos toisenkin. Seuraavan aamun olotilasta päätellen olemme juoneet snapsin jokaista maalia kohden. Niin koti- kuin vierasmaaliakin. Ei sitten onneksi tullut enempää maaleja.
keskiviikko 6. lokakuuta 2010
Näppi - Tatatur - and ame in Englih
Kirjoita tää nyt itten blogia. Kun yki kirjain ei toimi. Onneki kyeeä on lainanäppäimitö, tai näppi, miten itä kukakin kutua haluaa, joten puuttuvata kirjaimeta ei tarvite toivottavati käriä kauaa. Oma näppikeni on viety kuivumaan ja korjattavaki. Kyllä, kuivumaan. Raka aviomieheni Mika nää oli kukkienkatelupuuhia tää männä päivänä. Hän oli juuri menoa katelemaan toimitoni ikkunalaudalla olevaa rattopoikaa, kun luuli kuulevana ääniä tietokoneen kuulokkeita. OLI KUULEVINAAN ÄÄNIÄ! Ja kumartui itten kuuntelemaan tarkemmin. Katelukannu kädeään... Niinpä en koomin ei näppikeni alt-nappula toiminut ja ain tilalle lainanäppäimitön. Ja e alt-nappula onkin ihan aatanan tärkeä!!!! Kertakaan en olii itä tääkään tarvinnut, mutta tuo yhden kirjaimen toimimattomuu jonkin verran häiritee.
Ja tähän väliin taa akan opetuta: Näppäimitö = die Tatatur
- - - - - - - - - -
It i damn hard to write thi blog when one of the letter of my keyboard doen't work. Luckily thi i jut a loan device and I'll be getting a new one oon. Hopefully. And what happened to my old keyboard? Thi i a good one... My dear huband Mika wa watering our plant, it i hi job. We have one plant on the window ill in my office. A he walked by he thought he heard ome voice coming from the headphone by the computer. HE THOUGHT HE HEARD VOICE! And what he doe, he bend over, litening very carefully. The watering pot in hi hand... After thi incident the alt-key didn't work o I got thi other keyboard. Well, let me tell you, it i all the ame to me if the alt-bloody-key doen't work, nobody need it, but writing without one letter i getting a bit annoying.
No ue to learn the German word for keyboard, there i a letter miing.
Ja tähän väliin taa akan opetuta: Näppäimitö = die Tatatur
- - - - - - - - - -
It i damn hard to write thi blog when one of the letter of my keyboard doen't work. Luckily thi i jut a loan device and I'll be getting a new one oon. Hopefully. And what happened to my old keyboard? Thi i a good one... My dear huband Mika wa watering our plant, it i hi job. We have one plant on the window ill in my office. A he walked by he thought he heard ome voice coming from the headphone by the computer. HE THOUGHT HE HEARD VOICE! And what he doe, he bend over, litening very carefully. The watering pot in hi hand... After thi incident the alt-key didn't work o I got thi other keyboard. Well, let me tell you, it i all the ame to me if the alt-bloody-key doen't work, nobody need it, but writing without one letter i getting a bit annoying.
No ue to learn the German word for keyboard, there i a letter miing.
maanantai 20. syyskuuta 2010
Permuuda Kuppi
Bermuda Cup, tuo jännittävä ravintoloiden välinen jalkapallotapahtuma, oli vuorossa viime lauantaina. Kentällä ja kentän laidalla vietimme aikaamme klo 10:30-20:30. Ensimmäinen olutkierros tarjoiltiin vasta klo 11:30. Siihen asti eli myös ensimmäisen pelinsä ajan joukkueemme AC Mandragoran pelaajat olivat selvinpäin. Saavutus sekin. Tässä kohtaa selvinpäin oleviin laskettakoon myös krapulassa paikalle saapuneet.
Bayer Levekusenillakin on suomalaisvahvistuksensa... Hyypiä. Niin on sitten oltava meilläkin vahvistuksena joku viileän vaalea pohjoismaalainen... hyypiö. Miska oli ikänsä puolesta jo joukkueen nestoreita, joten ehkäpä hänet myydään ensi kaudeksi FC Mandragoraan. Kyseinen joukkue koostuu kuulemani mukaan yli 40-vuotiaista - näkemäni mukaan tosin yli 60-vuotiaista.
Mandragoran joukkueet sijoittuivat tässä 12 joukkueen turnauksessa upeasti viimeiseksi ja toiseksi viimeiseksi. AC:n maalisaldo oli hienosti pyöreä nolla!
Turnausmieliala pysyi kuitenkin hyvänä - kiitos sponsorimme, joka piti huolen siitä, että kaljat pelin aikana ja kaikki juomat pelin jälkeen Mandrassa olivat ilmaisia joukkueemme pelaajille, managereille ja huoltojoukoille, joista viimeksimainittuun allekirjoittanutkin kuului tehtävänkuvanaan peliasujen pyykkäys, laastarivaraston ylläpitäminen, kakkosmanagerin ja suomalaisen tähtipelaajan autonkuljettajana toimiminen sekä valokuvaus:
Bayer Levekusenillakin on suomalaisvahvistuksensa... Hyypiä. Niin on sitten oltava meilläkin vahvistuksena joku viileän vaalea pohjoismaalainen... hyypiö. Miska oli ikänsä puolesta jo joukkueen nestoreita, joten ehkäpä hänet myydään ensi kaudeksi FC Mandragoraan. Kyseinen joukkue koostuu kuulemani mukaan yli 40-vuotiaista - näkemäni mukaan tosin yli 60-vuotiaista.
Mandragoran joukkueet sijoittuivat tässä 12 joukkueen turnauksessa upeasti viimeiseksi ja toiseksi viimeiseksi. AC:n maalisaldo oli hienosti pyöreä nolla!
Turnausmieliala pysyi kuitenkin hyvänä - kiitos sponsorimme, joka piti huolen siitä, että kaljat pelin aikana ja kaikki juomat pelin jälkeen Mandrassa olivat ilmaisia joukkueemme pelaajille, managereille ja huoltojoukoille, joista viimeksimainittuun allekirjoittanutkin kuului tehtävänkuvanaan peliasujen pyykkäys, laastarivaraston ylläpitäminen, kakkosmanagerin ja suomalaisen tähtipelaajan autonkuljettajana toimiminen sekä valokuvaus:
lauantai 11. syyskuuta 2010
Humulus lupulus
III-osainen näytelmä
Tapahtumapaikka: Fiege-panimo, Bochum, Saksa
Tapahtuma-aika: Syyskuun 7. 2010, klo 18:30->
Rooleissa: Miska H. on herra johtaja ja Virpi H. on sihteeri
Ohjaus (lähinnä paikasta toiseen): Virpi H.
Käsikirjoitus (tositapahtumiin perustuen): Virpi H.
(Musikaaliversion koreografia: Miska H.)
Tilanne:
Herra johtaja on kutsuttu firmansa edustajana erään yhdistyksen kesäjuhliin. Syyskuussa. Sihteeri pääsee mukaan. Kesäjuhliin. Syyskuussa. Sihteeri juo kyllä paljon ja usein, mutta ei olutta. Kesäjuhlilla (syyskuussa!) tutustutaan paikalliseen panimoon ja maistellaan oluita. Sihteeri epäröi lähteäkö lainkaan mukaan, mutta lupautuu koska herra johtaja niin ystävällisesti hänet seurakseen kutsui ja kulutetut tunnithan voi aina merkitä ylitöiksi. Näytelmä alkaa:
1. näytös
Herra johtaja ja sihteeri seisovat panimon museohuoneessa. Joku vihreäpaitainen mies selittää jotakin panimon historiasta. Sihteeri havahtuu kun ensimmäiset oluet tuodaan tarjolle. Fiege Leichter Moritz eli kevytolut (2,6 %) ei maistu kylmänä ja 0,2 litran lasista lainkaan hassummalta, toteavat herra johtaja ja sihteeri. He juovat lasinsa tyhjiksi (melko nopeasti) ja lähtevät muun joukon mukana panimokierrokselle. Tiedossa on tunnin kiertue ja yli kolmesataa porrasta ylös ja alas. Pahimpaan suun kuivumiseen tarjotaan puolessa matkassa käymässä olevaa olutta.
(Näytelmän musikaaliversiossa tässä kohtaa lauletaan: "Käymään vain tänne tullaan eikä olemaan")
Viiden minuutin rauhoittuminen panimon hiljaisessa huoneessa. Hiivaa ja humalaa haistetaan. Vettä ja maltaita maistetaan. Hiivan haju tuo sihteerin mieleen muistoja lapsuudesta ja hän herkistyy ajattelemaan isovanhempiaan - kuinka mummo pani ja vaari joi. Kotikaljaa.
(Musikaaliversiossa, samalla kun mummo ja vaari taustalla tanssivat polkkaa, näyttävän sivuroolin saanut, panimokierroksellakin mukana ollut tehdastyöläinen laulaa: "On mulla kotikalja tuolla, peräkammarissa, siellä olen juonut viikon tai kaksi, siksi varmaan mulla nenä punoittaa" - sävel "On kotiseutu mulla tuolla Peräpohjolassa")
Väliaika:
Teatterin lämpiössä kahvia ja pullaa. Vaihtoehtoisesti panimon ravintolassa olutta ja makkaraa.
(Musikaalin väliajalla mahdollisesti yhteislaulua tai humppaa)
2. puoliaika
Herra johtaja, sihteeri ja muu joukko on noussut hissillä korkeuksiin. Oluita maistellaan. Herra johtaja tilaa Fiege Weizenbier'n eli vehnäoluen (0,5 litraa ja 5,4 %), sihteeri Schwarzbier'n eli mustan oluen (0,3 l ja 4,9 %). Herra johtaja myhäilee tyytyväisenä. Olihan hän ovela ja osasi heti tilata isoimman ja vahvimman oluen. Sihteeri maistaa vehnäolutta, irvistää, miettii kuinka noloa olisi antaa nyt jo ylen, yrittää huuhtoa pahan maun suustaan omalla oluellaan, selvittää puoli lasillista ja siirtää loput herra johtajan eteen.
(Musikaaliversiossa lasien kilistelyä säestää johtajan ja sihteerin duetto "Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku")
Tässä välissä pöytään kannetaan myös peribochumilainen/saksalainen ruoka Currywurst. Sihteeri päättää allergiastaan (curry-, ei olut-) huolimatta maistaa aivan pienesti tätä herkkua tunteakseen olevansa aito bochumilainen. Kahden pienen makkarapalasen jälkeen sihteeri siirtää annoksensa herra johtajan eteen.
Seuraavaksi herra johtaja tilaa toisen makkara-annoksensa kyytipojaksi Altbier'n (0,3 l ja 4,8 %) eli vanhan oluen (viittaa oluen panotapaan, ei ikään) ja sihteeri päättää kokeilla normaalia Fiege Pils -olutta (0,3 l ja 4,9 %) kruunatakseen näin bochumilaisuutensa. Ensin sihteeri maistaa tietenkin herra johtajan olutta, juo sitten omastaan kolmasosan ja siirtää loput herra johtajan eteen.
(Musikaaliversiossa lavalle on saapunut vieraileva supertähti, Bochumin oma poika, Herbert Grönemeyer, joka laulaa hittibiisinsä 'Bochum')
Herra johtaja on onnistunut tyhjentämään kaikki lasit, sekä omansa, että sihteerinsä, ja tilaa vielä Fiege Gründer'n (0,3 l ja 5,1 %). Sihteeri päättää kokeilla tervetuliaisjuomaksi tarjottua kevytolutta uudemman kerran, mutta 0,3 litran lasillinen on sittenkin liikaa ja sihteeri siirtää muutaman siemauksen jälkeen oluensa herra johtajan eteen.
Puolentoista tunnin rupeama on ohitse ja väki siirtyy pikkuhiljaa pihalle päin eli hissiin, alas ja ulos.
(Musikaaliversiossa yllättäen hississä seisovat teekkarit virittävät vielä näytöksen loppulauluksi: "Oluessa, ihan oluessa, oluessa koko popula" - lauletaan ranskalaista Alouette-lastenlaulua mukaillen)
3. erä
Herra johtaja on huonovointinen. Sihteeri ehdottaa poikkeamista Fiege's Stammhaus -ravintolassa, mutta herra johtaja ei innostu ajatuksesta.
(Musikaaliversiossa herra johtaja puhkeaa laulamaan "Mä oksennan ylen annan" - sävel "Mä oksalla ylimmällä" ja loikkii lavan poikki poispäin taustalla loistavasta kuppilan kyltistä)
Matkalla ohitetaan myös Bratwursthaus ja sihteeri ehdottaa herra johtajalle vielä yöpalaksi currywurstia. Herra johtaja hoippuu yllättävän vauhdikkaasti eteenpäin.
(Musikaaliversiossa herra johtaja pyörähtelee tanssien pois lavalta ja todennäköisesti oksentaa, koska ei kestä sellaista pyörähtelyä, Bratwursthausen kulmalla Herbert Grönemeyer aloittaa laulunsa 'Currywurst')
Sihteeri onnistuu kuitenkin pysäyttämään herra johtajan seuraavassa kadunkulmassa ja hienovaraisesti ohjaa hänet Mandragora-ravintolaan.
(Musikaaliversiossa mennään jenkan askelin)
Sihteerin takaraivossa takoo vain yksi viimeinen ajatus: Tämä oluen maku on huuhdottava pois. Ja pian. Siideri tuo helpotuksen ja tyytyväisin mielin sihteeri luo vielä silmäyksen herra johtajaan, joka notkuu viereisellä baarijakkaralla ja juo... Fiege Pilsiä!!!
Humala tuli tutuksi. Yksille kasvi. Toisille olotila.
Tapahtumapaikka: Fiege-panimo, Bochum, Saksa
Tapahtuma-aika: Syyskuun 7. 2010, klo 18:30->
Rooleissa: Miska H. on herra johtaja ja Virpi H. on sihteeri
Ohjaus (lähinnä paikasta toiseen): Virpi H.
Käsikirjoitus (tositapahtumiin perustuen): Virpi H.
(Musikaaliversion koreografia: Miska H.)
Tilanne:
Herra johtaja on kutsuttu firmansa edustajana erään yhdistyksen kesäjuhliin. Syyskuussa. Sihteeri pääsee mukaan. Kesäjuhliin. Syyskuussa. Sihteeri juo kyllä paljon ja usein, mutta ei olutta. Kesäjuhlilla (syyskuussa!) tutustutaan paikalliseen panimoon ja maistellaan oluita. Sihteeri epäröi lähteäkö lainkaan mukaan, mutta lupautuu koska herra johtaja niin ystävällisesti hänet seurakseen kutsui ja kulutetut tunnithan voi aina merkitä ylitöiksi. Näytelmä alkaa:
1. näytös
Herra johtaja ja sihteeri seisovat panimon museohuoneessa. Joku vihreäpaitainen mies selittää jotakin panimon historiasta. Sihteeri havahtuu kun ensimmäiset oluet tuodaan tarjolle. Fiege Leichter Moritz eli kevytolut (2,6 %) ei maistu kylmänä ja 0,2 litran lasista lainkaan hassummalta, toteavat herra johtaja ja sihteeri. He juovat lasinsa tyhjiksi (melko nopeasti) ja lähtevät muun joukon mukana panimokierrokselle. Tiedossa on tunnin kiertue ja yli kolmesataa porrasta ylös ja alas. Pahimpaan suun kuivumiseen tarjotaan puolessa matkassa käymässä olevaa olutta.
(Näytelmän musikaaliversiossa tässä kohtaa lauletaan: "Käymään vain tänne tullaan eikä olemaan")
Viiden minuutin rauhoittuminen panimon hiljaisessa huoneessa. Hiivaa ja humalaa haistetaan. Vettä ja maltaita maistetaan. Hiivan haju tuo sihteerin mieleen muistoja lapsuudesta ja hän herkistyy ajattelemaan isovanhempiaan - kuinka mummo pani ja vaari joi. Kotikaljaa.
(Musikaaliversiossa, samalla kun mummo ja vaari taustalla tanssivat polkkaa, näyttävän sivuroolin saanut, panimokierroksellakin mukana ollut tehdastyöläinen laulaa: "On mulla kotikalja tuolla, peräkammarissa, siellä olen juonut viikon tai kaksi, siksi varmaan mulla nenä punoittaa" - sävel "On kotiseutu mulla tuolla Peräpohjolassa")
Väliaika:
Teatterin lämpiössä kahvia ja pullaa. Vaihtoehtoisesti panimon ravintolassa olutta ja makkaraa.
(Musikaalin väliajalla mahdollisesti yhteislaulua tai humppaa)
2. puoliaika
Herra johtaja, sihteeri ja muu joukko on noussut hissillä korkeuksiin. Oluita maistellaan. Herra johtaja tilaa Fiege Weizenbier'n eli vehnäoluen (0,5 litraa ja 5,4 %), sihteeri Schwarzbier'n eli mustan oluen (0,3 l ja 4,9 %). Herra johtaja myhäilee tyytyväisenä. Olihan hän ovela ja osasi heti tilata isoimman ja vahvimman oluen. Sihteeri maistaa vehnäolutta, irvistää, miettii kuinka noloa olisi antaa nyt jo ylen, yrittää huuhtoa pahan maun suustaan omalla oluellaan, selvittää puoli lasillista ja siirtää loput herra johtajan eteen.
(Musikaaliversiossa lasien kilistelyä säestää johtajan ja sihteerin duetto "Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku")
Tässä välissä pöytään kannetaan myös peribochumilainen/saksalainen ruoka Currywurst. Sihteeri päättää allergiastaan (curry-, ei olut-) huolimatta maistaa aivan pienesti tätä herkkua tunteakseen olevansa aito bochumilainen. Kahden pienen makkarapalasen jälkeen sihteeri siirtää annoksensa herra johtajan eteen.
Seuraavaksi herra johtaja tilaa toisen makkara-annoksensa kyytipojaksi Altbier'n (0,3 l ja 4,8 %) eli vanhan oluen (viittaa oluen panotapaan, ei ikään) ja sihteeri päättää kokeilla normaalia Fiege Pils -olutta (0,3 l ja 4,9 %) kruunatakseen näin bochumilaisuutensa. Ensin sihteeri maistaa tietenkin herra johtajan olutta, juo sitten omastaan kolmasosan ja siirtää loput herra johtajan eteen.
(Musikaaliversiossa lavalle on saapunut vieraileva supertähti, Bochumin oma poika, Herbert Grönemeyer, joka laulaa hittibiisinsä 'Bochum')
Herra johtaja on onnistunut tyhjentämään kaikki lasit, sekä omansa, että sihteerinsä, ja tilaa vielä Fiege Gründer'n (0,3 l ja 5,1 %). Sihteeri päättää kokeilla tervetuliaisjuomaksi tarjottua kevytolutta uudemman kerran, mutta 0,3 litran lasillinen on sittenkin liikaa ja sihteeri siirtää muutaman siemauksen jälkeen oluensa herra johtajan eteen.
Puolentoista tunnin rupeama on ohitse ja väki siirtyy pikkuhiljaa pihalle päin eli hissiin, alas ja ulos.
(Musikaaliversiossa yllättäen hississä seisovat teekkarit virittävät vielä näytöksen loppulauluksi: "Oluessa, ihan oluessa, oluessa koko popula" - lauletaan ranskalaista Alouette-lastenlaulua mukaillen)
3. erä
Herra johtaja on huonovointinen. Sihteeri ehdottaa poikkeamista Fiege's Stammhaus -ravintolassa, mutta herra johtaja ei innostu ajatuksesta.
(Musikaaliversiossa herra johtaja puhkeaa laulamaan "Mä oksennan ylen annan" - sävel "Mä oksalla ylimmällä" ja loikkii lavan poikki poispäin taustalla loistavasta kuppilan kyltistä)
Matkalla ohitetaan myös Bratwursthaus ja sihteeri ehdottaa herra johtajalle vielä yöpalaksi currywurstia. Herra johtaja hoippuu yllättävän vauhdikkaasti eteenpäin.
(Musikaaliversiossa herra johtaja pyörähtelee tanssien pois lavalta ja todennäköisesti oksentaa, koska ei kestä sellaista pyörähtelyä, Bratwursthausen kulmalla Herbert Grönemeyer aloittaa laulunsa 'Currywurst')
Sihteeri onnistuu kuitenkin pysäyttämään herra johtajan seuraavassa kadunkulmassa ja hienovaraisesti ohjaa hänet Mandragora-ravintolaan.
(Musikaaliversiossa mennään jenkan askelin)
Sihteerin takaraivossa takoo vain yksi viimeinen ajatus: Tämä oluen maku on huuhdottava pois. Ja pian. Siideri tuo helpotuksen ja tyytyväisin mielin sihteeri luo vielä silmäyksen herra johtajaan, joka notkuu viereisellä baarijakkaralla ja juo... Fiege Pilsiä!!!
Humala tuli tutuksi. Yksille kasvi. Toisille olotila.
tiistai 17. elokuuta 2010
Nuoriso, kesä ja harrastukset
Sitä kun puhutaan, että nykypäivän nuoriso viettää liikaa aikaa tietokoneiden ääressä, niin sitä on sitten pysytellyt poissa ja viettänyt melkoista hiljaiseloa surffailun, meilailun, mesetyksen ja bloggailun suhteen. Tai sitten voi olla, että on vain ollut laiska. Eikä sitä oikeastaan kuulu enää nuorisoonkaan. Siitä huolimatta, että välillä yrittää. Kuten silloin yhtenä yönä, kun ne Mandran tarjoilijatytöt houkuttelivat mukaansa Riff-klubille. Tanssimaan. Aamuviideltä. Siinä sitten parhaansa mukaan heilui niiden 80-luvun puolivälissä syntyneiden tyttöjen kanssa teknohiphoprappopdance -musiikin tahtiin. Sen mitä lanteet nyt siihen aikaan aamusta ja tässä iässä enää heiluivat. Ja siitä musiikistahan ei sitten ottanut mitään tolkkua. Olikohan se edes oikeaa musiikkia (vai eikö täti ole taaskaan lukenut Suosikkia)?
Sitä kun näin kultturellina ihmisenä on tullut käytyä oikein klassisen musiikin konserteissakin. Tai yhdessä konsertissa. Ja sekin oli Mandran terassilla. Mutta on sitä käyty museoissakin. Kun mies on käsk... kutsunut mukaansa. Mies on sitten vastaavasti kuts... käsketty seuraamaan TV:stä potkupallon MM-kisoja. Ja kuuntelemaan musiikkia Bochum Total -festareille. Tai herkuttelemaan Bochum Kulinarisch -tapahtumaan. Hyvä on, myönnettäköön, näitä kaikkia tilaisuuksia on yhdistänyt enempi tai vähempi (useimmiten enempi) terassilla istuskelu ja alkoholipitoisten juomien nauttiminen. Joskus on otettu normaalit ruokajuomat. Toisinaan ihan vaan lääkkeeksi. Ja aika usein vielä toisellekin jalalle. Yhdet vielä. Kaverille kans. Välillä talon piikkiin.
Ja näin on Viivi taas marinoitu tämän terassikauden osalta. Syksy sateineen saa tulla ja arki alkaa!
LUONNONTIETEELLISHISTORIALLINENTAIJOKUVASTAAVAMUSEO, DORTMUND:
NEANDERTHALMUSEUM, NEANDERITALIN IHMINEN KUVASSA VASEMMALLA:
MINIATYYRIMUSEO, OBERHAUSEN:
FUßBALL WM ELI POTKUPALLON MM, MANDRAN TERASSI:
VIIVIN MARINOINTI VIINILLÄ, HARTMANNSIN TERASSI:
Sitä kun näin kultturellina ihmisenä on tullut käytyä oikein klassisen musiikin konserteissakin. Tai yhdessä konsertissa. Ja sekin oli Mandran terassilla. Mutta on sitä käyty museoissakin. Kun mies on käsk... kutsunut mukaansa. Mies on sitten vastaavasti kuts... käsketty seuraamaan TV:stä potkupallon MM-kisoja. Ja kuuntelemaan musiikkia Bochum Total -festareille. Tai herkuttelemaan Bochum Kulinarisch -tapahtumaan. Hyvä on, myönnettäköön, näitä kaikkia tilaisuuksia on yhdistänyt enempi tai vähempi (useimmiten enempi) terassilla istuskelu ja alkoholipitoisten juomien nauttiminen. Joskus on otettu normaalit ruokajuomat. Toisinaan ihan vaan lääkkeeksi. Ja aika usein vielä toisellekin jalalle. Yhdet vielä. Kaverille kans. Välillä talon piikkiin.
Ja näin on Viivi taas marinoitu tämän terassikauden osalta. Syksy sateineen saa tulla ja arki alkaa!
LUONNONTIETEELLISHISTORIALLINENTAIJOKUVASTAAVAMUSEO, DORTMUND:
NEANDERTHALMUSEUM, NEANDERITALIN IHMINEN KUVASSA VASEMMALLA:
MINIATYYRIMUSEO, OBERHAUSEN:
FUßBALL WM ELI POTKUPALLON MM, MANDRAN TERASSI:
VIIVIN MARINOINTI VIINILLÄ, HARTMANNSIN TERASSI:
keskiviikko 7. heinäkuuta 2010
Lomaltapaluu - Back from holidays
Sitä palaa lomalta väsyneenä ja onnellisena. Istahtaa, huoahtaa, läähättää (asunnon lämpötila +30°C) ja miettii mitä tekisi. Kas, puhelinvastaajassa on viesti. No kuunnellaanpa se:
"Deutsche Post päivää! Herra Hiltusen kestotilaajan postimerkkilähetys on palautunut meille tiedolla 'muuttanut'. Olkaa hyvä, soittakaa seuraavaan numeroon ja ilmoittakaa meille uusi osoite, jotta voimme lähettää postimerkit."
Mitä prrrklettä!!?? Olen toki kuullut tarinoita miehistä, jotka lähtevät kioskilta tupakkaa hakemaan eivätkä koskaan enää palaa, mutta tämä on jo ihan uusi tapa kertoa vaimolle, että hän mennyt on pois sanomatta sanaakaan...
Toisaalta, sitten kun tarkemmin ajattelee, niin tuo postimerkkitilaushan on kyllä allekirjoittaneen. Olenko minä nyt siis muuttanut pois loman aikana? Kuka on herra talossa ja missä hän asuu? Ja missä on minun postimerkit???!!!
- - -
You come back from your holidays. Tired but happy. You sit down panting (the temperature in your apartment is +30°C) and you wonder what to do. Oh look, there's a message in your answering machine. Let's listen to it:
"Deutsche Post hello! The stamp delivery of Mr. Hiltunen has been returned to us with information 'moved out'. Please call us and let us know the new address, so we can resend the stamps.'
What the f...!!?? I've heard stories about hubbies who go out to have some ciggies and never come back, but this is something new; a call from your post office telling the wife he's gone.
On the other hand, the stamp delivery is actually for me. The Germans just like to think of me as Mr. Hiltunen because of my very manly first name (and my ultimate authority perhaps). Does this mean I don't live here anymore? Where do I live? And where are my stamps???!!!
"Deutsche Post päivää! Herra Hiltusen kestotilaajan postimerkkilähetys on palautunut meille tiedolla 'muuttanut'. Olkaa hyvä, soittakaa seuraavaan numeroon ja ilmoittakaa meille uusi osoite, jotta voimme lähettää postimerkit."
Mitä prrrklettä!!?? Olen toki kuullut tarinoita miehistä, jotka lähtevät kioskilta tupakkaa hakemaan eivätkä koskaan enää palaa, mutta tämä on jo ihan uusi tapa kertoa vaimolle, että hän mennyt on pois sanomatta sanaakaan...
Toisaalta, sitten kun tarkemmin ajattelee, niin tuo postimerkkitilaushan on kyllä allekirjoittaneen. Olenko minä nyt siis muuttanut pois loman aikana? Kuka on herra talossa ja missä hän asuu? Ja missä on minun postimerkit???!!!
- - -
You come back from your holidays. Tired but happy. You sit down panting (the temperature in your apartment is +30°C) and you wonder what to do. Oh look, there's a message in your answering machine. Let's listen to it:
"Deutsche Post hello! The stamp delivery of Mr. Hiltunen has been returned to us with information 'moved out'. Please call us and let us know the new address, so we can resend the stamps.'
What the f...!!?? I've heard stories about hubbies who go out to have some ciggies and never come back, but this is something new; a call from your post office telling the wife he's gone.
On the other hand, the stamp delivery is actually for me. The Germans just like to think of me as Mr. Hiltunen because of my very manly first name (and my ultimate authority perhaps). Does this mean I don't live here anymore? Where do I live? And where are my stamps???!!!
keskiviikko 9. kesäkuuta 2010
Hilavitkuttimia vailla?
Kyllä näin hienon mainoskirjeen sähköpostiinsa saatuaan alkaa jo harkita jos jonkinlaisten sähkövimpainten tilaamista. Hieman hämmennystä tietenkin herättää allekirjoittaneessa se, että kyseinen viesti tuli RE:nä eli vastauksena... Täytyy varmaan vähentää siiderin juontia, kun en sitten yhtään muista kyseiselle herralle alunperinkään kirjoittaneeni :-)
RE: Vapaa dropshipping 8
From: José Rodolfo Morales Gonzalez
Hei,
T?ss? on tervehdys Kimshi Electronic Technology Co.Ltd, yksi iso S?hk?laitteet tukkumyyj? ja v?hitt?iskauppias Kiinassa. Se tarjoaa laajan valikoiman elektronisten tuotteiden h?mm?stytt?v? hinta. Kaikki luetellut Webiss? on uusi alkuper?isess? laatikoissa yhden vuoden virallisella takuu. Se on t?ydellinen liikennej?rjestelm? tukee maailmanlaajuista toimitus, ja nopea ja turvallinen kuljetus voidaan turvata asiakkaille.
Olemme arvostettu tehd? liiketoimintaa teit?. Ei Minimitilaus!
Tervetuloa sivuillemme yrityksen? Ed: Aoi-pai.com
Terveisin □
RE: Vapaa dropshipping 8
From: José Rodolfo Morales Gonzalez
Hei,
T?ss? on tervehdys Kimshi Electronic Technology Co.Ltd, yksi iso S?hk?laitteet tukkumyyj? ja v?hitt?iskauppias Kiinassa. Se tarjoaa laajan valikoiman elektronisten tuotteiden h?mm?stytt?v? hinta. Kaikki luetellut Webiss? on uusi alkuper?isess? laatikoissa yhden vuoden virallisella takuu. Se on t?ydellinen liikennej?rjestelm? tukee maailmanlaajuista toimitus, ja nopea ja turvallinen kuljetus voidaan turvata asiakkaille.
Olemme arvostettu tehd? liiketoimintaa teit?. Ei Minimitilaus!
Tervetuloa sivuillemme yrityksen? Ed: Aoi-pai.com
Terveisin □
tiistai 25. toukokuuta 2010
Pähee pössis eli kiakkokisatunnelmia
YLÄMUMMOOOOON!
PORNOSTARAT. KUVASTA PUUTTUU ELVIS "69" SUOMINEN.
KISAVOSUT HETKEÄ ENNEN BAMBIN NORMIASENTOA.
MANDRASSA EI SYÖTY KUHAA (=ZANDER).
MARKON VAIMOLLAPA ON PARHAAT POMPONIT!
KUKA VOITTI? VEIKKAAPPA! VEIKKAAPPA!
MUTTA MISSÄ ON SEPPO?!
WIR SIND BLAU!!!
MIKÄ ON MARKON SEURAAVA AUTO? ARVAAPPA! ARVAAPPA!
SAKSA EI ILMEISESTI TULE PÄRJÄÄMÄÄN NÄISSÄ KISOISSA...
URMELIIIIIII!!!!!
SEURAAVIIN KISOIHIN VAADIMME AINAKIN ISOMMAT TUOPIT!
KISAHEMULIT
HUNDKARUSELLEN, HUNDKARUSELLEN!
VAKA VANHA VAINAMOINEN
VEIKKAUKSET ENNEN PELIÄ: VIIVI 4-2, ARA (NO JUST SE!) 4-1.
JA LOPUKSI ESITTELEMME KAUDEN KYPÄRÄMALLISTOA:
PORNOSTARAT. KUVASTA PUUTTUU ELVIS "69" SUOMINEN.
KISAVOSUT HETKEÄ ENNEN BAMBIN NORMIASENTOA.
MANDRASSA EI SYÖTY KUHAA (=ZANDER).
MARKON VAIMOLLAPA ON PARHAAT POMPONIT!
KUKA VOITTI? VEIKKAAPPA! VEIKKAAPPA!
MUTTA MISSÄ ON SEPPO?!
WIR SIND BLAU!!!
MIKÄ ON MARKON SEURAAVA AUTO? ARVAAPPA! ARVAAPPA!
SAKSA EI ILMEISESTI TULE PÄRJÄÄMÄÄN NÄISSÄ KISOISSA...
URMELIIIIIII!!!!!
SEURAAVIIN KISOIHIN VAADIMME AINAKIN ISOMMAT TUOPIT!
KISAHEMULIT
HUNDKARUSELLEN, HUNDKARUSELLEN!
VAKA VANHA VAINAMOINEN
VEIKKAUKSET ENNEN PELIÄ: VIIVI 4-2, ARA (NO JUST SE!) 4-1.
JA LOPUKSI ESITTELEMME KAUDEN KYPÄRÄMALLISTOA:
maanantai 3. toukokuuta 2010
Kiakkokuumetta
Mää meen lauvvantaina kattoon kiakkoo. Kölniin. Siälon maailmammestaruuskisat. Mää paan mun Raipe-pairan päälle. Raipe on kone. Vaikkei enää pelaakkaan.
Mulle tulee kans kuus kaveria Suamesta kylään. Ku nekin tahtoo kattoo kiakkoo. Kölnissä. Mää ostin sitte niittä varten uuren jääkaapin. Että saadaan riittävästi kaljaa kylmään. Ne ny kuitenki viikon täälä o ja kolmeen peliin meillä on liput. Ostin mää jotain patjojakin. Jos joku jossain kohtaa tahtoo vähä huilata pelien välillä.
Ja mää siivosin. Mää pesin verhot ja ikkunatki. Hullu mää oon. Eihän ne vieraat kaljapäissään mun verhoja kattele. Korkeintaan pesuvatiin tai pönttöön tuijottavatten. Pitääkin muuten vessat vielä siivota.
Kisakunto pitäs ny olla kohillaan. Mää oon nääs reenannu. Sillai pikkuhiljaa läpi talven jo, mut pari viikkoo sitte mää vedin oikeen semmosen teholeirin. Ensin mää olin perjantai-iltana pileissä. Mää menin sinne kaheksan aikaan illalla. Ja jatkoin sieltä sitte kahen aikaan aamuyöstä paariin. Kotio mää tulin aamulla puol kymmenen aikaan. Sit lauvvantaina mää nukuin päivän. Ja lähin illalla taas seittemän aikaan seuraaviin pileisiin. Siälä mää join aika monta mansikka-markariittaa. Emmää sit jaksanu kuiteskaa enää ku kahteen asti yöllä.
No viime perjantaina mää sit vedin vielä viimeset kunnon reenit. Mää menin "Stühle raus" eli "Tuolit ulos" -tapahtumaan. Siis terassikauren virallisiin avajaisiin. Kello oli siinä neljän kieppiin iltapäivästä kun mää tilasin mun ekan siiderin. Kotona mää olin aamulla kaheksalta. Ja taas mää nukuin päivän. Mut emmää sit enää lauvvantai-iltana viittiny lähtee, ettei tuu ylikuntoo.
Sanoinks mää jo, että Raipe on kone?!
Mulle tulee kans kuus kaveria Suamesta kylään. Ku nekin tahtoo kattoo kiakkoo. Kölnissä. Mää ostin sitte niittä varten uuren jääkaapin. Että saadaan riittävästi kaljaa kylmään. Ne ny kuitenki viikon täälä o ja kolmeen peliin meillä on liput. Ostin mää jotain patjojakin. Jos joku jossain kohtaa tahtoo vähä huilata pelien välillä.
Ja mää siivosin. Mää pesin verhot ja ikkunatki. Hullu mää oon. Eihän ne vieraat kaljapäissään mun verhoja kattele. Korkeintaan pesuvatiin tai pönttöön tuijottavatten. Pitääkin muuten vessat vielä siivota.
Kisakunto pitäs ny olla kohillaan. Mää oon nääs reenannu. Sillai pikkuhiljaa läpi talven jo, mut pari viikkoo sitte mää vedin oikeen semmosen teholeirin. Ensin mää olin perjantai-iltana pileissä. Mää menin sinne kaheksan aikaan illalla. Ja jatkoin sieltä sitte kahen aikaan aamuyöstä paariin. Kotio mää tulin aamulla puol kymmenen aikaan. Sit lauvvantaina mää nukuin päivän. Ja lähin illalla taas seittemän aikaan seuraaviin pileisiin. Siälä mää join aika monta mansikka-markariittaa. Emmää sit jaksanu kuiteskaa enää ku kahteen asti yöllä.
No viime perjantaina mää sit vedin vielä viimeset kunnon reenit. Mää menin "Stühle raus" eli "Tuolit ulos" -tapahtumaan. Siis terassikauren virallisiin avajaisiin. Kello oli siinä neljän kieppiin iltapäivästä kun mää tilasin mun ekan siiderin. Kotona mää olin aamulla kaheksalta. Ja taas mää nukuin päivän. Mut emmää sit enää lauvvantai-iltana viittiny lähtee, ettei tuu ylikuntoo.
Sanoinks mää jo, että Raipe on kone?!
keskiviikko 28. huhtikuuta 2010
Käkikello - Kuckucksuhr
Sain sähköpostiini hauskan vitsin. Saksaksi. Ohessa vapaa suomennokseni ja alla vielä kielikurssilaisille alkuperäisteksti.
Ja minullehan ei muuten koskaan voisi käydä näin, eihän....
Olin taas tässä päivänä muutamana menossa ystävättärieni kanssa ulos. Lupasin miehelleni, että olisin viimeistään keskiyöllä kotona. Mutta niinkuin siinä aina ruukaa käydä, drinksujen, tanssimisen ja flirttailun tuoksinassa unohdin ajankulun. Tulin vasta kolmelta aamulla kotiin... tuhannen päissäni!
Kun tulin ovesta sisään, alkoi käkikello juuri kukkua kolmea. Pelästyin, varmana siitä, että mieheni saattaisi herätä käkikellon kukuntaan ja päätin kukkua itse vielä yhdeksän kertaa...
Tyytyväisenä ja ylpeänä siitä, että siinäkin kunnossa keksin niin hyvän idean, painelin makuuhuoneeseen. Menin sänkyyn nerokkaan ideani rauhoittamana. Seuraavana aamuna aamiaisella mieheni kysyi mihin aikaan olin tullut edellisyönä kotiin. "Keskiyöllä, niinkuin olin luvannut!" Hän ei sanonut mitään, eikä näyttänyt epäilevän mitään. "Huh," ajattelin, "pelastuin! Hän ei epäile sanojani!" Mutta sitten yllättäen hän sanoi: "Ai niin muuten, luulen että käkikellomme ei ole kunnossa." Vapisten kysyin: "Miten niin kultaseni?" Ja hän vastasi:"No, eilen yöllä käki kukkui kolme kertaa, sitten - en oikein ymmärrä sitä itsekään - se huusi kerran 'Perkele!' ja kukkui taas neljä kertaa. Sitten se oksensi eteiseen, kukkui taas kolme kertaa, nauroi itsensä kipeäksi, kukkui vielä kerran, pinkaisi raput yläkertaan, tallasi kissan hännän päälle, kompastui rikkoen sohvapöydän, asettui lopulta viereeni sänkyyn ja - röyhtäisyn saattelemana - voihkaisi viimeisen 'kukkuunsa'. Sitten tuli hiljaista. Voit varmaan kysäistä kellosepältä vieläkö kellon voisi korjata."
- - - - - - - -
Ein toller Witz. Aber so was könnte mir nie passieren....
Letztens habe ich mich mal wieder mit meinen Freundinnen getroffen. Ich versprach meinem Mann, dass ich um Punkt 24 Uhr wieder zu Hause sein würde. Aber wie das so ist, zwischen Cocktails, Tanz und Flirt vergaß ich die Zeit. Ich kam erst um 3 Uhr morgens zu Hause an ... und das komplett betrunken!
Als ich zur Tür hereinkam, fing gerade der Kuckuck an, dreimal "Kuckuck" zu rufen. Erschrocken stellte ich fest, dass der Kuckuck meinen Mann aufwecken könnte, und fing an, neunmal "Kuckuck" zu rufen ...
Zufrieden und stolz, in meinem Zustand noch einen so guten Einfall gehabt zu haben, begab ich mich ins Schlafzimmer. Ich legte mich ins Bett und war beruhigt dank meines schlauen Einfalls. Am nächsten Morgen beim Frühstück fragte mich mein Mann, wann ich denn letzte Nacht zu Hause angekommen sei. Ich sagte: "Um Mitternacht, wie ich es dir versprochen hatte!" Er sagte nichts weiter und wirkte auch nicht weiter misstrauisch. "Ja," dachte ich mir, "gerettet! Er hegt keine Zweifel an meiner Aussage!" Aber dann sagte er plötzlich: "Ach übrigens, ich denke, mit der Kuckucksuhr stimmt etwas nicht." Zitternd fragte ich: "Ach so? Warum denn, mein Schatz?" Und er antwortete: "Nun ja, gestern Nacht rief der Kuckuck dreimal 'Kuckuck', dann - ich kann es mir gar nicht erklären - schrie er auf einmal 'Scheiße!' und dann rief er noch viermal 'Kuckuck'. Dann übergab er sich im Flur, rief weitere dreimal 'Kuckuck', lachte sich kaputt, rief erneut 'Kuckuck', rannte die Treppe hinauf, trat dabei der Katze auf den Schwanz, stolperte über den Couchtisch, der unter dem Gewicht zerbrach, legte sich schließlich an meiner Seite ins Bett, und - begleitet von einem Rülps - stöhnte er ein letztes 'Kuckuck', dann war Ruhe. Kannst ja mal beim Uhrmacher nachfragen, ob das noch zu reparieren ist!"
Ja minullehan ei muuten koskaan voisi käydä näin, eihän....
Olin taas tässä päivänä muutamana menossa ystävättärieni kanssa ulos. Lupasin miehelleni, että olisin viimeistään keskiyöllä kotona. Mutta niinkuin siinä aina ruukaa käydä, drinksujen, tanssimisen ja flirttailun tuoksinassa unohdin ajankulun. Tulin vasta kolmelta aamulla kotiin... tuhannen päissäni!
Kun tulin ovesta sisään, alkoi käkikello juuri kukkua kolmea. Pelästyin, varmana siitä, että mieheni saattaisi herätä käkikellon kukuntaan ja päätin kukkua itse vielä yhdeksän kertaa...
Tyytyväisenä ja ylpeänä siitä, että siinäkin kunnossa keksin niin hyvän idean, painelin makuuhuoneeseen. Menin sänkyyn nerokkaan ideani rauhoittamana. Seuraavana aamuna aamiaisella mieheni kysyi mihin aikaan olin tullut edellisyönä kotiin. "Keskiyöllä, niinkuin olin luvannut!" Hän ei sanonut mitään, eikä näyttänyt epäilevän mitään. "Huh," ajattelin, "pelastuin! Hän ei epäile sanojani!" Mutta sitten yllättäen hän sanoi: "Ai niin muuten, luulen että käkikellomme ei ole kunnossa." Vapisten kysyin: "Miten niin kultaseni?" Ja hän vastasi:"No, eilen yöllä käki kukkui kolme kertaa, sitten - en oikein ymmärrä sitä itsekään - se huusi kerran 'Perkele!' ja kukkui taas neljä kertaa. Sitten se oksensi eteiseen, kukkui taas kolme kertaa, nauroi itsensä kipeäksi, kukkui vielä kerran, pinkaisi raput yläkertaan, tallasi kissan hännän päälle, kompastui rikkoen sohvapöydän, asettui lopulta viereeni sänkyyn ja - röyhtäisyn saattelemana - voihkaisi viimeisen 'kukkuunsa'. Sitten tuli hiljaista. Voit varmaan kysäistä kellosepältä vieläkö kellon voisi korjata."
- - - - - - - -
Ein toller Witz. Aber so was könnte mir nie passieren....
Letztens habe ich mich mal wieder mit meinen Freundinnen getroffen. Ich versprach meinem Mann, dass ich um Punkt 24 Uhr wieder zu Hause sein würde. Aber wie das so ist, zwischen Cocktails, Tanz und Flirt vergaß ich die Zeit. Ich kam erst um 3 Uhr morgens zu Hause an ... und das komplett betrunken!
Als ich zur Tür hereinkam, fing gerade der Kuckuck an, dreimal "Kuckuck" zu rufen. Erschrocken stellte ich fest, dass der Kuckuck meinen Mann aufwecken könnte, und fing an, neunmal "Kuckuck" zu rufen ...
Zufrieden und stolz, in meinem Zustand noch einen so guten Einfall gehabt zu haben, begab ich mich ins Schlafzimmer. Ich legte mich ins Bett und war beruhigt dank meines schlauen Einfalls. Am nächsten Morgen beim Frühstück fragte mich mein Mann, wann ich denn letzte Nacht zu Hause angekommen sei. Ich sagte: "Um Mitternacht, wie ich es dir versprochen hatte!" Er sagte nichts weiter und wirkte auch nicht weiter misstrauisch. "Ja," dachte ich mir, "gerettet! Er hegt keine Zweifel an meiner Aussage!" Aber dann sagte er plötzlich: "Ach übrigens, ich denke, mit der Kuckucksuhr stimmt etwas nicht." Zitternd fragte ich: "Ach so? Warum denn, mein Schatz?" Und er antwortete: "Nun ja, gestern Nacht rief der Kuckuck dreimal 'Kuckuck', dann - ich kann es mir gar nicht erklären - schrie er auf einmal 'Scheiße!' und dann rief er noch viermal 'Kuckuck'. Dann übergab er sich im Flur, rief weitere dreimal 'Kuckuck', lachte sich kaputt, rief erneut 'Kuckuck', rannte die Treppe hinauf, trat dabei der Katze auf den Schwanz, stolperte über den Couchtisch, der unter dem Gewicht zerbrach, legte sich schließlich an meiner Seite ins Bett, und - begleitet von einem Rülps - stöhnte er ein letztes 'Kuckuck', dann war Ruhe. Kannst ja mal beim Uhrmacher nachfragen, ob das noch zu reparieren ist!"
tiistai 6. huhtikuuta 2010
Irish Pub Tour
Where would one go, if one would like to make an Irish Pub Tour? Ireland...??? Too obvious!!! So I went to Düsseldorf.
Pub #1 O'Reilly's
Downstairs all the people are watching football on TV. So we take the stairs up, we are greeted by a very nice young man, in English as it should be, and he shows us the way to the smoking room. And I can't wait to get my first Magners. Slainte! For some reason or another there's no music, the room is not that cosy and not very Irish, my pint of cider is bloody expensive (well, not as expensive as in Finland - if it makes it any easier - and it does for me), also for Kilkenny you've got to pay more than in other pubs (which we'll find out later), but at least the service is very nice. I give *** out of five "Virpi-stars".
Pub #2 Buck Mulligan's
Instead of an Irish Pub we find a Tapas Bar. No cider, no stars.
Pub #3 Tir Na Nog
It's Karaoke night. We stand by the door for a few minutes listening to a young woman singing. Even if they are serving free shots during the karaoke we decide to skip this one for now. Maybe, just maybe, some people shouldn't sing (and yes, I'm referring to myself too). Sorry. At this point * for the pub even for existing.
Pub #4 Fatty's
A pint of Magners is 50 cents cheaper than in the first pub! The ambiance is nice, you get very friendly service in English (or in German if that's what you wish) and always something to nibble with your drink. After this visit ****.
Pub #5 Sutton's
Just a few metres away from Fatty's. Same owner, same drinks, same nibbles, same prices. Quite loud and busy, but at least Joa can rest his eyes on those two firm, young waitresses, while trying to explain he's just checking out the girls for Stefan. Then we get a phone call from Joa's brother, leave the pub very hastily and give ***.
It's time to have a Moscow Mule in Bar Ellingtons:
And after an hour or two, and after a cocktail or two...
Pub #6 The Harps
Nothing there. No cider for me. No stars for this nonexistent pub. Or are we already too drunk to find it?
Pub #7 McLaughlins's
The sign is still there. But that's all. No lights. No open door. No nothing. I'm thirsty. I need a drink. A cider. Soon. Now!
Pub #3 Tir Na Nog
We return to number three. Thanks to the Catholic Church the karaoke is over by midnight. There's no music at all. It's Good Friday and listening to music is a sin. So we concentrate on drinking and smoking. The waitress tries but she can't speak English. 'Please' is all I get out of her. They don't even got Magners so I have a Bulmers. The English one. Not the Irish one that's called Magners outside of Ireland. Do you understand any of this anymore? Me neither, guess I'm getting drunk. Slowly. But surely. Just don't call me Shirley! Joa has been way past getting drunk after his Moscow Mule. Or Moscow Mole as he keeps calling it. This pub is a bit boring. And you have to pay to get to the loo! I don't wanna pay for that, it's my civil right to pee without a fee, isn't it? We leave and all I left behind is my already earlier given *.
Pub #4 Fatty's
It's a sin to play music anywhere tonight, so it's funnily quiet here too, but we still have time for one more round. This is my - this is our - favourite Irish Pub in Düsseldorf Old Town. I would so much like to give all the five rating stars I have, but at the very last minute the owner/boss/chief/head of the pub comes in wearing a Toronto Maple Leafs jersey #13!!!! As I leave, I keep singing "Mats Sundin är..." and have to stick to my ****.
The pub closes at 3:00 a.m. We leave at 3:10. We are hungry. We eat in Burger King at 3:20. Which is weird, 'cause it's also supposed to be open only till 3:00. Joa pay my burger. We go my room.
The next day after sauna and a lovely dinner (I had lamb and the best chocolate cake ever) we decide to have one more pint (which turns out to be two pints) in our favourite Irish Pub and end up witnessing a bar fight. "Like the good old days", as one of the regular guests says. And there's even music before midnight... even if it still is a sin!
Pub #1 O'Reilly's
Downstairs all the people are watching football on TV. So we take the stairs up, we are greeted by a very nice young man, in English as it should be, and he shows us the way to the smoking room. And I can't wait to get my first Magners. Slainte! For some reason or another there's no music, the room is not that cosy and not very Irish, my pint of cider is bloody expensive (well, not as expensive as in Finland - if it makes it any easier - and it does for me), also for Kilkenny you've got to pay more than in other pubs (which we'll find out later), but at least the service is very nice. I give *** out of five "Virpi-stars".
Pub #2 Buck Mulligan's
Instead of an Irish Pub we find a Tapas Bar. No cider, no stars.
Pub #3 Tir Na Nog
It's Karaoke night. We stand by the door for a few minutes listening to a young woman singing. Even if they are serving free shots during the karaoke we decide to skip this one for now. Maybe, just maybe, some people shouldn't sing (and yes, I'm referring to myself too). Sorry. At this point * for the pub even for existing.
Pub #4 Fatty's
A pint of Magners is 50 cents cheaper than in the first pub! The ambiance is nice, you get very friendly service in English (or in German if that's what you wish) and always something to nibble with your drink. After this visit ****.
Pub #5 Sutton's
Just a few metres away from Fatty's. Same owner, same drinks, same nibbles, same prices. Quite loud and busy, but at least Joa can rest his eyes on those two firm, young waitresses, while trying to explain he's just checking out the girls for Stefan. Then we get a phone call from Joa's brother, leave the pub very hastily and give ***.
It's time to have a Moscow Mule in Bar Ellingtons:
And after an hour or two, and after a cocktail or two...
Pub #6 The Harps
Nothing there. No cider for me. No stars for this nonexistent pub. Or are we already too drunk to find it?
Pub #7 McLaughlins's
The sign is still there. But that's all. No lights. No open door. No nothing. I'm thirsty. I need a drink. A cider. Soon. Now!
Pub #3 Tir Na Nog
We return to number three. Thanks to the Catholic Church the karaoke is over by midnight. There's no music at all. It's Good Friday and listening to music is a sin. So we concentrate on drinking and smoking. The waitress tries but she can't speak English. 'Please' is all I get out of her. They don't even got Magners so I have a Bulmers. The English one. Not the Irish one that's called Magners outside of Ireland. Do you understand any of this anymore? Me neither, guess I'm getting drunk. Slowly. But surely. Just don't call me Shirley! Joa has been way past getting drunk after his Moscow Mule. Or Moscow Mole as he keeps calling it. This pub is a bit boring. And you have to pay to get to the loo! I don't wanna pay for that, it's my civil right to pee without a fee, isn't it? We leave and all I left behind is my already earlier given *.
Pub #4 Fatty's
It's a sin to play music anywhere tonight, so it's funnily quiet here too, but we still have time for one more round. This is my - this is our - favourite Irish Pub in Düsseldorf Old Town. I would so much like to give all the five rating stars I have, but at the very last minute the owner/boss/chief/head of the pub comes in wearing a Toronto Maple Leafs jersey #13!!!! As I leave, I keep singing "Mats Sundin är..." and have to stick to my ****.
The pub closes at 3:00 a.m. We leave at 3:10. We are hungry. We eat in Burger King at 3:20. Which is weird, 'cause it's also supposed to be open only till 3:00. Joa pay my burger. We go my room.
The next day after sauna and a lovely dinner (I had lamb and the best chocolate cake ever) we decide to have one more pint (which turns out to be two pints) in our favourite Irish Pub and end up witnessing a bar fight. "Like the good old days", as one of the regular guests says. And there's even music before midnight... even if it still is a sin!
keskiviikko 31. maaliskuuta 2010
Suomikuvaa
Otetaan yksi suomalainen, viedään se Bochumissa baariin ja esitellään pöytäseurueelliselle uusia tuttavuuksia: "Tämä on Virpi Suomesta". Ja hetikohta seurueen jäsenet alkavat innoissaan pudotella tietämystään Suomesta. Tämän ja muutaman muun viime aikaisen keskustelen perusteella tässä TOP 10 lista suomalaisista, jotka ovat bochumilaisille tuttuja:
1. Virpi Kuitunen
2. Tarja Turunen (ja Nightwish)
3. Mika Häkkinen ja muut formulakuskit
4. Eläkeläiset
5. Lordi
6. HIM ja Ville Valo
7. Leningrad Cowboys
8. Jari Litmanen ja Sami Hyypiä
9. Matti ja "se-joku-muu-toinen" Hautamäki (tämä siis suora lainaus, ei omaa tietämättömyyttäni).
10. Allekirjoittanut itse ;-)
Yksi on tiennyt Matti Nykäsen, toinen Jari Kurrin, kolmas Tarja Halosen, eikä Kaurismäkikään täysin vieras ole. Sunrise Avenuen musiikkia kehutaan, vaikka sitä ei jokainen suomalaisbändiksi ole tiennytkään. Menestyksemme formula- ja rallikisoissa tiedetään, ja samalla ihmetellään miksi suksi ei enää luista eli mitä talvilajien taitajillemme on tapahtunut. Euroviisumenestyksemme - tai lähinnä kai menestyksettömyytemme - on useimmille tuttu. Kiekkokansaksi meidät myös tiedetään ja kummastellaan miksi jalkapallo ei suju, vaikka meillä on niin hyviä jalkapalloilijoita (ks. lista).
Yllättävän monet ovat osanneet sanoa perkele ja kippis - jo ennenkuin allekirjoittanut on heille sellaisia sanoja opettanut. Ja lähes kaikilla on varma tieto, että Suomessa on kylmää, pimeää ja alkoholi on kallista. Itsemurhatilastot ja kesäyön aurinko herättävät ihmetystä. Kaupungeista tunnetaan Helsinki ja Lahti. Lisäksi satunnaisesti Tampere ja Turku, mutta onpa joku tiennyt Savonlinnan ja Lappeenrannankin. Kouvolaa ei tähän mennessä ole maininnut kukaan!!! No, niin no... Lappi on tuttu, ainakin TV:stä. Viimeksi tänään tuli kaksi ohjelmaa poroineen, lumihankineen ja saamelaisineen. Finlandia-vodka on tuttu ja nykyään täällä myös jo Suomen kansallisjuomaksikin tituleerattu Jekkupelle. Jälkimmäisestä on syyttäminen tai kiittäminen allekirjoittanutta.
Ja otetaanpa toistamiseen se yksi suomalainen ja viedään se toiseen baariin, jonka tiskiin jo etukenossa nojailee eräs tuttu naama. Ja kun snapsia otettaessa hänellekin selviää, että Suomesta ollaan, niin sammaltaen alkaa hän luetella: "Ilves, Tappara, Pelicans, Jokerit, Blues...." Etukenostaan huolimatta vain pari joukkuetta jää mainitsematta. Sen jälkeen ei ole tarvinnut enää netistä kiekkotuloksia seurata, sitä vain painelee taas tämänkin tekosyyn turvin Mandraan ja etsii tuon tutun naaman käsiinsä, niin jo vain saa tietoonsa SM-liigan tulokset. Ihan varmaa ei ole, oliko kyseinen tuttu naama jo aiemmin Ilveksen kannattajia, vai onko ottanut liikaa napanteria sen yhden suomalaisen kanssa ja joutunut vaikutuksen alaiseksi - ja vielä näin surkean kauden aikana.
Mutta jotta en harhautuisi varsinaisesta asiastani sen enempää, kiitän Kajtsua vinkistä ja liitän oheen linkin, josta itse kukin voi seurata minkälaista Suomi-kuvaa maailmalle nyt markkinoidaan: The Daily Ape Show.
Hölökynkölökyn ja hauskaa pääsiäistä! Maalatkaa munat ja syökää suklaapupuja.
1. Virpi Kuitunen
2. Tarja Turunen (ja Nightwish)
3. Mika Häkkinen ja muut formulakuskit
4. Eläkeläiset
5. Lordi
6. HIM ja Ville Valo
7. Leningrad Cowboys
8. Jari Litmanen ja Sami Hyypiä
9. Matti ja "se-joku-muu-toinen" Hautamäki (tämä siis suora lainaus, ei omaa tietämättömyyttäni).
10. Allekirjoittanut itse ;-)
Yksi on tiennyt Matti Nykäsen, toinen Jari Kurrin, kolmas Tarja Halosen, eikä Kaurismäkikään täysin vieras ole. Sunrise Avenuen musiikkia kehutaan, vaikka sitä ei jokainen suomalaisbändiksi ole tiennytkään. Menestyksemme formula- ja rallikisoissa tiedetään, ja samalla ihmetellään miksi suksi ei enää luista eli mitä talvilajien taitajillemme on tapahtunut. Euroviisumenestyksemme - tai lähinnä kai menestyksettömyytemme - on useimmille tuttu. Kiekkokansaksi meidät myös tiedetään ja kummastellaan miksi jalkapallo ei suju, vaikka meillä on niin hyviä jalkapalloilijoita (ks. lista).
Yllättävän monet ovat osanneet sanoa perkele ja kippis - jo ennenkuin allekirjoittanut on heille sellaisia sanoja opettanut. Ja lähes kaikilla on varma tieto, että Suomessa on kylmää, pimeää ja alkoholi on kallista. Itsemurhatilastot ja kesäyön aurinko herättävät ihmetystä. Kaupungeista tunnetaan Helsinki ja Lahti. Lisäksi satunnaisesti Tampere ja Turku, mutta onpa joku tiennyt Savonlinnan ja Lappeenrannankin. Kouvolaa ei tähän mennessä ole maininnut kukaan!!! No, niin no... Lappi on tuttu, ainakin TV:stä. Viimeksi tänään tuli kaksi ohjelmaa poroineen, lumihankineen ja saamelaisineen. Finlandia-vodka on tuttu ja nykyään täällä myös jo Suomen kansallisjuomaksikin tituleerattu Jekkupelle. Jälkimmäisestä on syyttäminen tai kiittäminen allekirjoittanutta.
Ja otetaanpa toistamiseen se yksi suomalainen ja viedään se toiseen baariin, jonka tiskiin jo etukenossa nojailee eräs tuttu naama. Ja kun snapsia otettaessa hänellekin selviää, että Suomesta ollaan, niin sammaltaen alkaa hän luetella: "Ilves, Tappara, Pelicans, Jokerit, Blues...." Etukenostaan huolimatta vain pari joukkuetta jää mainitsematta. Sen jälkeen ei ole tarvinnut enää netistä kiekkotuloksia seurata, sitä vain painelee taas tämänkin tekosyyn turvin Mandraan ja etsii tuon tutun naaman käsiinsä, niin jo vain saa tietoonsa SM-liigan tulokset. Ihan varmaa ei ole, oliko kyseinen tuttu naama jo aiemmin Ilveksen kannattajia, vai onko ottanut liikaa napanteria sen yhden suomalaisen kanssa ja joutunut vaikutuksen alaiseksi - ja vielä näin surkean kauden aikana.
Mutta jotta en harhautuisi varsinaisesta asiastani sen enempää, kiitän Kajtsua vinkistä ja liitän oheen linkin, josta itse kukin voi seurata minkälaista Suomi-kuvaa maailmalle nyt markkinoidaan: The Daily Ape Show.
Hölökynkölökyn ja hauskaa pääsiäistä! Maalatkaa munat ja syökää suklaapupuja.
torstai 11. maaliskuuta 2010
Maksupolitiikkaa
Jälleen kerran aivan tavallinen perjantai-ilta Mandrassa. Allekirjoittanut istuu baaritiskillä Joan kanssa odottelemassa Miskaa saapuvaksi oluselle pitkän työpäivänsä jälkeen.
Miska saapuu. Istuu seuraamme. Juo oluen. Tilaa pippurikanaa. Juo toisen oluen. Syö alkusalaattinsa Sammyn opetusten mukaan erillään pääruuasta. Tilaa kolmannen oluensa. Syö pippurikanansa. Ottaa vielä neljännen oluen.
Sitten pukee takin päälleen, laittaa huivin kaulaansa ja hatun päähänsä, ja aikoo poistua. Käydään seuraavanlainen keskustelu Miskan ja baarimikon kesken:
Miska: Kiva, kiitti, mooooi! (Alkuperäiskielellä "tschüs")
Harry: Tota, meinasitko sä maksaa jotain?
Miska: En mä ikinä maksa täällä. Moi!
Tyylikäs (ja kukkarolle edullinen) poistuminen.
Ei valitettavasti onnistu minulta.
Miska saapuu. Istuu seuraamme. Juo oluen. Tilaa pippurikanaa. Juo toisen oluen. Syö alkusalaattinsa Sammyn opetusten mukaan erillään pääruuasta. Tilaa kolmannen oluensa. Syö pippurikanansa. Ottaa vielä neljännen oluen.
Sitten pukee takin päälleen, laittaa huivin kaulaansa ja hatun päähänsä, ja aikoo poistua. Käydään seuraavanlainen keskustelu Miskan ja baarimikon kesken:
Miska: Kiva, kiitti, mooooi! (Alkuperäiskielellä "tschüs")
Harry: Tota, meinasitko sä maksaa jotain?
Miska: En mä ikinä maksa täällä. Moi!
Tyylikäs (ja kukkarolle edullinen) poistuminen.
Ei valitettavasti onnistu minulta.
perjantai 19. helmikuuta 2010
Small talk
Ainahan sitä on mukava tavata uusia ihmisiä ja vaihtaa muutama sananen. Lähinnä kertoilla itsestään, aksenttini kun melko pian paljastaa etten ihan syntyperäisiä bochumilaisia ole ja se herättää useimmissa kiinnostuksen. Toisinaan vain keskustelukumppani ei ole enää kovin vastaanottavaisessa kunnossa ja sitä tuumii, että on parempi lopettaa jutustelu ennenkuin koko elämäntarina menee uusiksi.
Mieshlö: Saako tiedustella mistä päin maailmaa noin kaunis ja sympaattinen rouva on tänne eksynyt?
Minählö: Suomestahan minä.
Mieshlö: Ja mikäpä on rouvan tänne Bochumiin tuonut?
Minählö: No, aviomies oli aikoinaan Nokialla täällä töissä.
Noin viisi minuuttia myöhemmin:
Mieshlö: Baarimikko hei, laitetaanpas tälle punatukkaiselle jotain juotavaa!
Baarihlö: Mitäs laitetaan?
Mieshlö: Jaa, no, mitä ne irlantilaiset ruukaa juoda.... Kuules irlantilaistyttö, mitä tahtoisit juoda?
Toiset viisi minuuttia myöhemmin:
Mieshlö: Minusta on todella hienoa, että isäsi päätti lähteä tänne Nokialle töihin ja otti sinut mukaan.
- - -
It is always nice to meet new people and have a few words. And after these few words it's pretty obvious that I'm not German and then they just want to know everything about me. But sometimes, when their receiver's not working due to too many beers, they manage to get a few details wrong and the story of my life is being rewritten.
Man: May I ask where such a beautiful and sympathetic lady is from?
Me: I'm from Finland.
Man: And what brings you here in Bochum?
Me: My husband used to work for Nokia.
Five minutes later:
Man: Bartender, give this redhead something to drink!
Bartender: What is she having?
Man: Well, what do they drink in Ireland... Hey you Irish girl, what would you like to drink?
Another five minutes later:
Man: I find it absolutely great that your father decided to come to Bochum and you came along.
Mieshlö: Saako tiedustella mistä päin maailmaa noin kaunis ja sympaattinen rouva on tänne eksynyt?
Minählö: Suomestahan minä.
Mieshlö: Ja mikäpä on rouvan tänne Bochumiin tuonut?
Minählö: No, aviomies oli aikoinaan Nokialla täällä töissä.
Noin viisi minuuttia myöhemmin:
Mieshlö: Baarimikko hei, laitetaanpas tälle punatukkaiselle jotain juotavaa!
Baarihlö: Mitäs laitetaan?
Mieshlö: Jaa, no, mitä ne irlantilaiset ruukaa juoda.... Kuules irlantilaistyttö, mitä tahtoisit juoda?
Toiset viisi minuuttia myöhemmin:
Mieshlö: Minusta on todella hienoa, että isäsi päätti lähteä tänne Nokialle töihin ja otti sinut mukaan.
- - -
It is always nice to meet new people and have a few words. And after these few words it's pretty obvious that I'm not German and then they just want to know everything about me. But sometimes, when their receiver's not working due to too many beers, they manage to get a few details wrong and the story of my life is being rewritten.
Man: May I ask where such a beautiful and sympathetic lady is from?
Me: I'm from Finland.
Man: And what brings you here in Bochum?
Me: My husband used to work for Nokia.
Five minutes later:
Man: Bartender, give this redhead something to drink!
Bartender: What is she having?
Man: Well, what do they drink in Ireland... Hey you Irish girl, what would you like to drink?
Another five minutes later:
Man: I find it absolutely great that your father decided to come to Bochum and you came along.
keskiviikko 3. helmikuuta 2010
Ö, ö, hö ö, hö ö mö
Ei, en ole alkanut änkyttää, enkä myöskään ole nauttinut liikaa kuohuviiniä aamiaisella. Minua vain eilen muistutettiin ruotsin kielen kauneudesta. Tiedoksi niille pitkän ruotsin lukijoille, jotka eivät noin lyhyitä sanoja tunnista, että kyseessä on erittäin tarpeellinen lause: "saari, saari, heinäsaari, heinäsaaren neito".
Jos on ruotsin kieli kaunista ja tässä tapauksessa melko lyhyttä ja ytimekästäkin, niin ytimekästä on saksan kielikin. Jouduin eilen syystä tahi toisesta lukemaan oleskelulupaani ja törmäsin ihmeelliseen sanaan: freizügigkeitsberechtigte. Tavattuani sitä pari minuuttia jouduin vielä kirjoittamaan kyseisen sanan sisältävän lauseen ja lähettämään sen eteenpäin sähköpostitse. Kun olin lopulta varma, että kaikki g:t, k:t ja ch:t ovat oikealla paikallaan, aloin miettiä sanan suomennosta. Päädyin käännökseen "vapaaseen liikkumiseen oikeutetut henkilöt" eli neljällä sanalla sain ilmaistua sen, mihin tehokas saksalainen tarvitsee vain yhden sanan. Otan toki vastaan ehdotuksia paremmista ja ennenkaikkea lyhyemmistä käännöksistä. Siihen asti jatkan niin vapaata liikkumistani oleskeluluvan lupauksen mukaan kuin saksan kielen ihmettelyä ja ihailuakin.
- - -
And for my not-Finnish-speaking-wannabe-readers the same in English. You might wonder the title of my blog entry, but no, I'm neither stuttering nor am I drunk this early in the morning. It's Swedish and it means: "island, island, grassy island, grassy island's maiden".
Not only was I yesterday reminded of how beautiful the Swedish language is, but I also learned a new German word. For one reason or another I needed to check out what my residence permit says and I found a very nice word: freizügigkeitsberechtigte. I would translate it "the legitimate free movement of persons" but if anyone out there can translate it better, please let me know. I still bet you can't say it with just one word like the Germans do! How very compact, I can only admire the German language while enjoying my legitimate free movement!
Jos on ruotsin kieli kaunista ja tässä tapauksessa melko lyhyttä ja ytimekästäkin, niin ytimekästä on saksan kielikin. Jouduin eilen syystä tahi toisesta lukemaan oleskelulupaani ja törmäsin ihmeelliseen sanaan: freizügigkeitsberechtigte. Tavattuani sitä pari minuuttia jouduin vielä kirjoittamaan kyseisen sanan sisältävän lauseen ja lähettämään sen eteenpäin sähköpostitse. Kun olin lopulta varma, että kaikki g:t, k:t ja ch:t ovat oikealla paikallaan, aloin miettiä sanan suomennosta. Päädyin käännökseen "vapaaseen liikkumiseen oikeutetut henkilöt" eli neljällä sanalla sain ilmaistua sen, mihin tehokas saksalainen tarvitsee vain yhden sanan. Otan toki vastaan ehdotuksia paremmista ja ennenkaikkea lyhyemmistä käännöksistä. Siihen asti jatkan niin vapaata liikkumistani oleskeluluvan lupauksen mukaan kuin saksan kielen ihmettelyä ja ihailuakin.
- - -
And for my not-Finnish-speaking-wannabe-readers the same in English. You might wonder the title of my blog entry, but no, I'm neither stuttering nor am I drunk this early in the morning. It's Swedish and it means: "island, island, grassy island, grassy island's maiden".
Not only was I yesterday reminded of how beautiful the Swedish language is, but I also learned a new German word. For one reason or another I needed to check out what my residence permit says and I found a very nice word: freizügigkeitsberechtigte. I would translate it "the legitimate free movement of persons" but if anyone out there can translate it better, please let me know. I still bet you can't say it with just one word like the Germans do! How very compact, I can only admire the German language while enjoying my legitimate free movement!
maanantai 25. tammikuuta 2010
Frohes neues!
Eli "hyvää uutta" (vuotta)! Uusi vuosi, uudet kujeet - mutta tässä vielä katsaus vuoteen 2009.
Due to popular demand (yes, there are at least three of you) I will try to write something in English too every now and then. So happy new year to my English-speaking readers too - but first let us take a look at my year 2009.
Tammikuu / January:
Ai ettei meillä muka ole täällä lunta!
And one keeps telling it hardly ever snows in Ruhrgebiet!
Sitä ollaan niin kansainvälistä että... Siinä Eurooppa yhdistyy kun saksansuomalainen istuu Belgiassa irkkupubissa juomassa englantilaista siideriä sen jälkeen kun on onnistunut ruokkimaan itsensä olemattomalla hollanninkielellään.
How very international. This is what EU is all about. Imagine a Finn, who lives in Germany, having an English cider in an Irish Pub in Belgium after managing to order some food in her nonexistent Dutch.
Helmikuu/February:
Karnevaaliaika!
It's the carnival time!
Maaliskuu/March:
Ei kai maaliskuussa mitään sen tärkeämpää ole kuin Pyhän Patrickin päivä?? Sitä juhlittiin ensin Leedsissä ja toistamiseen Bochumissa. Slainte! PS. Mitä tuo Sallisen poika tuossa alemman kuvan vasemmassa reunassa tekee?! ;-)
Is there anything else important going on in March besides the St. Patrick's Day?? Celebration in Leeds and in Bochum. Slainte!
Huhtikuu/April:
Maijulainen tuli, näki ja koitti... kuinka se saksan kieli sujuu. Kielikurssin kevätlukukauden pakolliseen opetusohjelmaan kuuluivat mm. nalleleikit sekä tärkeä opetus: "Pidä aina aurinkolasit mukanasi". Kurssin priimusoppilaalle tarjottiin myös päiväretki Hollantiin ja leffatietämyksestä kisailtiin aiheella "Päiväni murmelina".
Maiju's language course in Germany, part one: Teddy bear = Teddybär. Sunglasses = Sonnenbrille.
Toukokuu/May:
Pleikkariko vain lapsille ja nuorille? Myös ikämiehille! Kitarasankarit ja laulutähdet pääsivät esiintymään Miskan täyttäessä 39 vuotta.
Playstation is not just for kids. Miska turned 39 and that was the night of Guitar Heros and Sing Stars.
Kesäkuu/June:
Take it easy Desperado!
Kotkat laskeutuivat Kölniin ja terassilla nautittujen Kölschien jälkeen nautimme upeasta musiikista.
Eagles in Cologne. We enjoyed some Kölsch and some great music.
Ja sitten oli naimiset. Lontoossa. Veljeni. Ja ihana Raakel. Upeat juhlat. Olen sanaton (kerrankin).
And then there was a wedding. In London. My brother. And the lovely Rachel. I'm speechless (for once). And more importantly, now I'm Irish-in-law!
Häiden jälkeen lomailua Lontoossa ja Leedsissä.
After-wedding-holiday in London and in Leeds.
Heinäkuu/July:
Ensivierailuni Bonniin. Sain selkääni Ikaroksen siivet ja tapasin Haribo-nallen. Haribo macht Kinder froh und Erwachsene ebenso!
My first visit to Bonn. Got the wings of Icarus and met the Haribo-bear.
Elokuu/August:
Mölkky-kausi tuli avattua hieman myöhässä, mutta pääsimmepä paikallislehteen.
Opening of our Mölkky-season made us famous in Ruhrgebiet.
Syyskuu/September:
Maijulainen, kielikurssi, osa 2: Syyslukukaudella tutustuimme mm. Oberhauseniin, kävimme sauvakävelemässä (hei, mihin ne sauvat jäi?!), sekä katselimme Popstarsia, kokki- ja sisustusohjelmia (mites se raskaus...?!).
Maiju's language course, part 2: The Pink Umbrella = der rosarote Regenschirm.
Lokakuu/October:
Täytin vuosia. Ei valokuvia kiitos. Kävimme saunomassa Dülmenissä. Valokuvaaminen kielletty.
I turned 41. No photos please. We went to sauna in Dülmen. Photographing forbidden.
Marraskuu - Joulukuu/November-December:
Urheilu-uutiset:
⑴ Bochum Citylauf (kaupunkijuoksu). 10 km. Miska juoksi. Minä en.
⑵ FC Bayern kävi potkimassa palloa Bochumin areenalla.
Sports:
⑴ Bochum Citylauf (city run). 10 km. Miska ran. Me not so much.
⑵ FC Bayern kicked ball (and ass) in Bochum.
Joulukuu/December:
Joulumarkkinat Kölnissä. Joulukuusi Tampereella. Lumiukko Kouvolassa.
Christmas market in Cologne. Christmas tree in Tampere. Snowman in Kouvola.
Vuosi vaihtuu. Tinaa kauhassa ja Joa tinassa.
Out with the old year, in with the new! The horseshoe still looks quite good. Joa not so much.
Due to popular demand (yes, there are at least three of you) I will try to write something in English too every now and then. So happy new year to my English-speaking readers too - but first let us take a look at my year 2009.
Tammikuu / January:
Ai ettei meillä muka ole täällä lunta!
And one keeps telling it hardly ever snows in Ruhrgebiet!
Sitä ollaan niin kansainvälistä että... Siinä Eurooppa yhdistyy kun saksansuomalainen istuu Belgiassa irkkupubissa juomassa englantilaista siideriä sen jälkeen kun on onnistunut ruokkimaan itsensä olemattomalla hollanninkielellään.
How very international. This is what EU is all about. Imagine a Finn, who lives in Germany, having an English cider in an Irish Pub in Belgium after managing to order some food in her nonexistent Dutch.
Helmikuu/February:
Karnevaaliaika!
It's the carnival time!
Maaliskuu/March:
Ei kai maaliskuussa mitään sen tärkeämpää ole kuin Pyhän Patrickin päivä?? Sitä juhlittiin ensin Leedsissä ja toistamiseen Bochumissa. Slainte! PS. Mitä tuo Sallisen poika tuossa alemman kuvan vasemmassa reunassa tekee?! ;-)
Is there anything else important going on in March besides the St. Patrick's Day?? Celebration in Leeds and in Bochum. Slainte!
Huhtikuu/April:
Maijulainen tuli, näki ja koitti... kuinka se saksan kieli sujuu. Kielikurssin kevätlukukauden pakolliseen opetusohjelmaan kuuluivat mm. nalleleikit sekä tärkeä opetus: "Pidä aina aurinkolasit mukanasi". Kurssin priimusoppilaalle tarjottiin myös päiväretki Hollantiin ja leffatietämyksestä kisailtiin aiheella "Päiväni murmelina".
Maiju's language course in Germany, part one: Teddy bear = Teddybär. Sunglasses = Sonnenbrille.
Toukokuu/May:
Pleikkariko vain lapsille ja nuorille? Myös ikämiehille! Kitarasankarit ja laulutähdet pääsivät esiintymään Miskan täyttäessä 39 vuotta.
Playstation is not just for kids. Miska turned 39 and that was the night of Guitar Heros and Sing Stars.
Kesäkuu/June:
Take it easy Desperado!
Kotkat laskeutuivat Kölniin ja terassilla nautittujen Kölschien jälkeen nautimme upeasta musiikista.
Eagles in Cologne. We enjoyed some Kölsch and some great music.
Ja sitten oli naimiset. Lontoossa. Veljeni. Ja ihana Raakel. Upeat juhlat. Olen sanaton (kerrankin).
And then there was a wedding. In London. My brother. And the lovely Rachel. I'm speechless (for once). And more importantly, now I'm Irish-in-law!
Häiden jälkeen lomailua Lontoossa ja Leedsissä.
After-wedding-holiday in London and in Leeds.
Heinäkuu/July:
Ensivierailuni Bonniin. Sain selkääni Ikaroksen siivet ja tapasin Haribo-nallen. Haribo macht Kinder froh und Erwachsene ebenso!
My first visit to Bonn. Got the wings of Icarus and met the Haribo-bear.
Elokuu/August:
Mölkky-kausi tuli avattua hieman myöhässä, mutta pääsimmepä paikallislehteen.
Opening of our Mölkky-season made us famous in Ruhrgebiet.
Syyskuu/September:
Maijulainen, kielikurssi, osa 2: Syyslukukaudella tutustuimme mm. Oberhauseniin, kävimme sauvakävelemässä (hei, mihin ne sauvat jäi?!), sekä katselimme Popstarsia, kokki- ja sisustusohjelmia (mites se raskaus...?!).
Maiju's language course, part 2: The Pink Umbrella = der rosarote Regenschirm.
Lokakuu/October:
Täytin vuosia. Ei valokuvia kiitos. Kävimme saunomassa Dülmenissä. Valokuvaaminen kielletty.
I turned 41. No photos please. We went to sauna in Dülmen. Photographing forbidden.
Marraskuu - Joulukuu/November-December:
Urheilu-uutiset:
⑴ Bochum Citylauf (kaupunkijuoksu). 10 km. Miska juoksi. Minä en.
⑵ FC Bayern kävi potkimassa palloa Bochumin areenalla.
Sports:
⑴ Bochum Citylauf (city run). 10 km. Miska ran. Me not so much.
⑵ FC Bayern kicked ball (and ass) in Bochum.
Joulukuu/December:
Joulumarkkinat Kölnissä. Joulukuusi Tampereella. Lumiukko Kouvolassa.
Christmas market in Cologne. Christmas tree in Tampere. Snowman in Kouvola.
Vuosi vaihtuu. Tinaa kauhassa ja Joa tinassa.
Out with the old year, in with the new! The horseshoe still looks quite good. Joa not so much.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)