perjantai 19. helmikuuta 2010

Small talk

Ainahan sitä on mukava tavata uusia ihmisiä ja vaihtaa muutama sananen. Lähinnä kertoilla itsestään, aksenttini kun melko pian paljastaa etten ihan syntyperäisiä bochumilaisia ole ja se herättää useimmissa kiinnostuksen. Toisinaan vain keskustelukumppani ei ole enää kovin vastaanottavaisessa kunnossa ja sitä tuumii, että on parempi lopettaa jutustelu ennenkuin koko elämäntarina menee uusiksi.

Mieshlö: Saako tiedustella mistä päin maailmaa noin kaunis ja sympaattinen rouva on tänne eksynyt?
Minählö: Suomestahan minä.
Mieshlö: Ja mikäpä on rouvan tänne Bochumiin tuonut?
Minählö: No, aviomies oli aikoinaan Nokialla täällä töissä.

Noin viisi minuuttia myöhemmin:

Mieshlö: Baarimikko hei, laitetaanpas tälle punatukkaiselle jotain juotavaa!
Baarihlö: Mitäs laitetaan?
Mieshlö: Jaa, no, mitä ne irlantilaiset ruukaa juoda.... Kuules irlantilaistyttö, mitä tahtoisit juoda?

Toiset viisi minuuttia myöhemmin:

Mieshlö: Minusta on todella hienoa, että isäsi päätti lähteä tänne Nokialle töihin ja otti sinut mukaan.


- - -


It is always nice to meet new people and have a few words. And after these few words it's pretty obvious that I'm not German and then they just want to know everything about me. But sometimes, when their receiver's not working due to too many beers, they manage to get a few details wrong and the story of my life is being rewritten.

Man: May I ask where such a beautiful and sympathetic lady is from?
Me: I'm from Finland.
Man: And what brings you here in Bochum?
Me: My husband used to work for Nokia.

Five minutes later:

Man: Bartender, give this redhead something to drink!
Bartender: What is she having?
Man: Well, what do they drink in Ireland... Hey you Irish girl, what would you like to drink?

Another five minutes later:

Man: I find it absolutely great that your father decided to come to Bochum and you came along.

keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Ö, ö, hö ö, hö ö mö

Ei, en ole alkanut änkyttää, enkä myöskään ole nauttinut liikaa kuohuviiniä aamiaisella. Minua vain eilen muistutettiin ruotsin kielen kauneudesta. Tiedoksi niille pitkän ruotsin lukijoille, jotka eivät noin lyhyitä sanoja tunnista, että kyseessä on erittäin tarpeellinen lause: "saari, saari, heinäsaari, heinäsaaren neito".

Jos on ruotsin kieli kaunista ja tässä tapauksessa melko lyhyttä ja ytimekästäkin, niin ytimekästä on saksan kielikin. Jouduin eilen syystä tahi toisesta lukemaan oleskelulupaani ja törmäsin ihmeelliseen sanaan: freizügigkeitsberechtigte. Tavattuani sitä pari minuuttia jouduin vielä kirjoittamaan kyseisen sanan sisältävän lauseen ja lähettämään sen eteenpäin sähköpostitse. Kun olin lopulta varma, että kaikki g:t, k:t ja ch:t ovat oikealla paikallaan, aloin miettiä sanan suomennosta. Päädyin käännökseen "vapaaseen liikkumiseen oikeutetut henkilöt" eli neljällä sanalla sain ilmaistua sen, mihin tehokas saksalainen tarvitsee vain yhden sanan. Otan toki vastaan ehdotuksia paremmista ja ennenkaikkea lyhyemmistä käännöksistä. Siihen asti jatkan niin vapaata liikkumistani oleskeluluvan lupauksen mukaan kuin saksan kielen ihmettelyä ja ihailuakin.

- - -

And for my not-Finnish-speaking-wannabe-readers the same in English. You might wonder the title of my blog entry, but no, I'm neither stuttering nor am I drunk this early in the morning. It's Swedish and it means: "island, island, grassy island, grassy island's maiden".

Not only was I yesterday reminded of how beautiful the Swedish language is, but I also learned a new German word. For one reason or another I needed to check out what my residence permit says and I found a very nice word: freizügigkeitsberechtigte. I would translate it "the legitimate free movement of persons" but if anyone out there can translate it better, please let me know. I still bet you can't say it with just one word like the Germans do! How very compact, I can only admire the German language while enjoying my legitimate free movement!