torstai 24. kesäkuuta 2021

Kesäkuiset kuulumiset

Ensin kootut selitykset sille miksi joku julkaisee täällä blogissa niin harvakseltaan yhtään mitään:

1. Ensimmäisen koronarokotteen jälkeen ilmeni niin rajua väsymystä, että piti nukkua (ainakin) kolme päivää

2. Toisen koronarokotuksen jälkeen on ilmennyt (useiden päivien ajan) yleistä laiskotusta

3. Välillä on ollut sen verran lämmintä (ks. sääkartta alla), että on ollut syytä ottaa slipoveri pois ja vain loikoilla tuulettim(i)en ääressä

4. Välillä on ollut viileämpää ja sitten sitä on vahingossa keksinyt kaikenlaista puuhaa, kuten kellarin siivoamista

5. Toisinaan televisiosta on tullut jääkiekkoa ja sitä on pitänyt töllätä

6. Toisinaan taas siitä samaisesta televisiosta on tullut jalkapalloa ja sitäkin on pitänyt töllätä


Jalkapallosta tulikin mieleeni se tärkeä asia, jota ei voi olla ottamatta esille. Täräytän ja töräytän tässä ja nyt erittäin epäpoliittisen ja hyvin henkilökohtaisen mielipiteeni  🌈:lla höystettynä:

Kun onhan se nyt niin, että meitä, teitä ja heitä on samanlaisia, erilaisia ja kaikenmoisia. On niitä, jotka haluaa itse pelata lätkää. Ja niitä, jotka suuntautuu futikseen. Annetaan niiden pelata, mitä se kellekään kuuluu. Sitten on niitä, jotka ei itse pelaa, mutta niiden mielestä on ihan jees, että jotkut muut pelaa. Ja kyllä - on niitäkin, jotka ei ole yhtään kiinnostuneita jääkiekoista ja jalkapalloista. Ja tiättekö mitä? Sekin on ihan OK!



Ylläolevassa kuvassa Bochumin teatteri julistaa myös seuraavia ilosanomia:
- Teatteri on avannut ovensa seitsemän kuukauden lockdownin jälkeen
- Vfl Bochum (potkupallojoukkue) nousi Bundesligaan yhdentoista vuoden tauon jälkeen



Ja jos nyt jotain positiivista on näistä Saksan kesäsäistä haettava, niin eipä tartte töissä hikoilla kaljaa kantamassa, kun kuppila meni nurin (koska #korona ja liian pitkään jatkunut #lockdown). Nyt on aikaa huolehtia omasta nesteytyksestä sen sijaan että juottaa muita.