1999

Tämä kirjoitus ei otsikosta huolimatta kuitenkaan käsittele Princen (R.I.P.) laulua, vaan kalenterimerkintöjä seitsemäntoista vuoden takaa.



26.11. (pe) 

08:00 Töihin (Miksiköhän, kun toimisto aukeaa ja työaika alkaa normaalisti vasta klo 9.)
11:30 Ilveksen junioritoimistolle (Ilmeisesti hyvästelemään entiset työtoverit, itsehän sitä ollaan siirrytty töihin Ilveksen.... seniori?... liigatoimistolle.)
12:30 Lounas Saludissa
13:02 Äitin juna (Onko äiti tulossa vai menossa ei käy ilmi, ja jos tulossa, niin poislähdöstä ei ole merkintää, onko äiti jäänyt Tampereelle?)

Sini ja Marko kylään -> 28.11.
klo 18-19 pyykki
Tuulalle

(Toivottavasti viikonloppuvieraat ovat viihtyneet kun emäntä on käynyt pyykillä ja lähtenyt menemään.)


27.11. (la)

Töihin (Kummallisia työvuoroja, kuka sitä nyt lauantaisin töissä käy?)
15:00 Läksiäiset (Ai nyt sitä ollaankin jo jäähallilla Business Clubin tiloissa juhlimassa, kai täällä ny joku kiakkopelikin sitten tänään on.)
16:00 Ilves vs. Ässät (Pelin lopputuloksesta ei merkintää, sivumainintana vain että miäs pitää toimittaa jonnekin VIP-tilaan, onkohan toimitettu? Mutta missä ovat Sini ja Marko?)


28.11. (su)

Klo 15 Riitalle ja Antille saunomaan - VIINI! (Toivottavasti oli hyvät löylyt ja maukasta viiniä, ja onko kenelläkään edelleenkään tietoa sen Sinin ja Markon olemisista? Entä äidin sijainnista?)


29.11. (ma)

MUUTTO SAKSAAN

08:00 Muuttomiehet

(Vettä sataa. Taksin takapenkillä rouva pillaa. Laukussa HK:n sininen. Kadulla vilkuttamassa punatukkainen ystävä. Se, joka sen makkaran laittoi mukaan. Onko pakko lähteä jos ei taho?!)

17:55 Lento Tampere - Stockholm - Düsseldorf
-> Hotel Novotel, Bochum



30.11. (ti)

11:00 Asunnolle / vuokrasopimus
- ilmoittautuminen, oleskelulupa ym. (Lupa irtosi, oleskeltu on.)



1.12. (ke)

Kämpälle siivoamaan

M:n työt Saksassa alkaa



2.12. (to)

Muuttokuorma Wittenissä



3.12. (pe)

KOTIIN!!! (Tällä ilmeisesti viitattu Wittenin asuntoon. Paluuta ei enää ole.)

Hammas hampaalta

Tapahtumapaikka: Wittenin yliopiston hammasklinikka
Lajityyppi: Farssi


Päivää! Hiltunen ja Hiltunen. Meillä on ajat varattuna. Tässä sairausvakuutuskorttimme, joissa lukee selvästi meidän nimemme.

- Hiltunen.... Mikä tässä on etunimi?

Virpi

- Olette ilmeisesti ensimmäistä kertaa vastaanotollamme? Olkaa hyvät, täyttäkää nämä lomakkeet ja tulkaa sitten takaisin.

Tässä nämä lomakkeemme, joihin on selvästi täytetty sukunimi: Hiltunen ja etunimi Virpi. (Miähellä jälkimmäinen Miska. Muuten sama.) Täällä hammaslääkäriksi opiskeleva tuttu tyttö on luvannut tulla meitä aulasta hakemaan... (Miäs lähetetään toiseen kerrokseen ja rouvaa neuvotaan ottamaan paikka alakerran odotushuoneesta.)

.... .... ....

- Frau Viripi! Frau Viripi!

Anteeksi, tarkoitatteko rouva Hiltusta?

- Ei kun rouva Viripiä.

Virpi Hiltunen?


Tarkistetaan tietokoneelta sukunimi: Virpi ja etunimi: Hiltrunen. Muuten sama. Mutta ei tällä osastolla mitään nimiä pysty tietokoneelle muuttelemaan, siitä pitää käydä tekemässä selvitys vastaanotossa pois lähtiessä, että saadaan rouva oikealla nimellä järjestelmään. Nyt kuitenkin lääkärin pakeille.

Ensimmäinen hammashoitaja saapuu huoneeseen. Selvitetään miksi täällä ollaan ja ojennetaan radiologin ottamat kuvat poskionteloista ja sekä myös hampaista, kerrotaan lisäksi korvanenäjakurkkutautien erikoislääkärin terveiset. Hammashoitaja ei saa kuvia tietokoneella näkyviin. Paikalle hälytetään joku tietokoneita paremmin ymmärtävä nainen, joka tervehtii rouva Virpiä. Huomautetaan nimiasiasta ja todetaan, ettei sille nyt tähän hätään voi mitään. Jatketaan kuvien katselun yrittämistä.

- Ei, ei niitä nyt saa näkyviin. Katsokaas, emme me uskalla täällä mitä tahansa CD-levyjä klikkailla ja availla, niissähän voi olla virus.

Tietokoneita paremmin ymmärtävä nainen poistuu huoneesta.

(No niin, tähän tämä nyt sitten tyssää samantien.)

Huoneeseen astuu järkyttävän komea nuori mies. Ilmeisesti hammashoitaja. Toisaalta samasevväliä vaikkei olisikaan. Tosin, jos ei hammaslääkäripelon aiheuttama huimaus ja hikoilu vielä olisikaan ollut riittävästi, niin tämän nuoren miehen läsnäolo ei tilannetta ainakaan helpota.

- Aa, rouva Virpi, hyvää päivää. Oletteko meillä ensimmäistä kertaa?

Kyllä. Mutta rouva Hiltunen. (Kerrotaan nimisekaannuksesta ja selvitetään miksi täällä ollaan.)

Ensimmäinen hammashoitaja poistuu paikalta, huoneessa käy pyörähtämässä jälleen joku hoitohenkilökunnan jäsen, mutta tällä kertaa ei ehditä selvittää miksi täällä ollaan. Todetaan kuitenkin, että nimi tietokoneella on väärin ja että se pitää ehdottomasti käydä muutattamassa vastaanotossa, muuten rouvaa ei ensi kerralla löydetä järjestelmästä.

Ensimmäinen hammashoitaja palaa takaisin. Seurassaan toinen hammashoitaja.

Hammaslääkäri (ilmeisesti) saapuu myös paikalle.

- Päivää, rouva.... (vilkaisee tietokoneen ruudulta nimen) Hiltunen.

- Ei, ei, ei! Kun ne nimet on siinä väärinpäin (- hammashoitaja #1)
- Ei ole enää, minä vaihdoin ne oikein päin (- järkyttävän komea nuori mies)
- Ai voidaanko mekin niitä tällä koneella vaihtaa? (- hammashoitaja #2.... tai ehkä #3)

Selvitetään hammaslääkärille miksi täällä ollaan. Otetaan röntgenkuva (kun niitä radiologin kuvia ei voinut klikata auki, kun niissä saattaa olla se virus).

Koputus oveen ja hammaslääkäriksi opiskeleva tuttu tyttö astuu huoneeseen perässään rouva Virpin... rouva Hiltusen miäs. Miäs istutetaan nurkkaan.

- Yritettiin sulle soittaa kun olit kadonnut. Et ollut järjestelmässä. Laukottiin ympäri taloa etsimässä.

Huoneeseen astuu vielä yksi hammashoitaja, jolle joku selvittää miksi täällä ollaan. Hammaslääkäri poistuu ja hammaslääkäriksi opiskeleva tuttu tyttö ottaa ohjat käsiinsä. Tuomiot saadaan ja jatkotoimenpiteet selvitetään. On miähen vuoro päästä käsittelyyn, mutta sitä varten siirrytään sinne kakkoskerrokseen, jonne miäs oli jo alun alkaen lähetetty ja josta hammaslääkäriksi opiskeleva tuttu tyttö sen löysi. Miäs oli järjestelmässä.

Kun nyt täällä kerran ollaan, niin otetaan rouvakin vielä toiseen röntgenkuvaan. Samalla huomataan, että edellisessä toimenpidehuoneessa hammas hampaalta tehty tarkistus on suoritettava uudestaan, sillä hammashoitajaksi opiskeleva henkilö oli merkinnyt kaiken väärin ja sen sijaan, että rouvan vanhoista (70-luvun) hammaspaikoista olisi vaihdettava kaksi, tietokone näyttää, että hampaista vain kyseiset kaksi olisivat kunnossa ja muut melko lailla poissa käytöstä.

.... .... ....

Kevein askelin Hiltunen ja Hiltunen poistuvat yliopiston hammasklinikalta. Rouva huomaa nauraneensa vatsansa kipeäksi, eikä ollut peloittanutkaan melkein yhtään.

Autossa vilkaistaan vielä hammaslääkärin mukaan antama lausunto. Potilaan nimi: Virqi Hiltrunen.

Muuten sama.

(kuva lainattu internetistä )

Hordeolum

Sitä oli vähän pientä vaivaa silmäluomessa. Punaisuutta, turvotusta ja kipeyttä. Mutta eihän sitä nyt lääkäriin joutanut, kun se jo ehti muka parantua. Lääkäriin menon sijasta tuli lähdettyä lomareissulle. Ja siellä vaiva iski uudemman kerran. Pahemmin. Pidemmäksi aikaa. Mutta kuka sitä nyt Barcelonan viikonlopussa lääkäriä alkaa metsästää. No habla español ja sitä rataa. Kyä se siitä varmaan taas tokenee. Tokenikin.  Kotona huomaa, että vielä se luomi yrittää vaivata. Olisikohan sitä parempi mennä lääkärin pakeille.

Ihan kotinurkilla on kuulemma kaupungin paras ja suosituin silmälääkäri. Jonotusajat sinne on kyllä puolisen vuotta (nimim. tuli yritettyä varata aikaa uusien silmälasien hankkimista varten), mutta josko niillä olisi joku akuuttiaika antaa kärsivälle. Tiistai-iltapäivänä tiedustellaan paikan päällä tilannetta ja rouva vastaanottotiskillä pahoittelee kovasti, että samalle päivälle ei kyllä enää millään järjesty, mutta jos seuraavana aamuna kahdeksalta sopisi tulla jonottamaan. Ja varata paljon aikaa, kun siinä saattaapi vierähtää toinenkin tovi ennenkuin pääsee lääkärin tykö.

Herätyskellon soidessa maailma on pimeä ja sitä ihmettelee, että miksiköhän sitä on keskellä yötä laittanut vehkeensä pirisemään. Sitten tajuaa, että kello on vähän yli seitsemän ja että luultavasti lokakuisena aamuna maailman kuuluukin sille aikaa olla pimeä.

Lääkärin vastaanotolla on heti kahdeksalta jo jonoa ja odotushuone täynnä. Onneksi tuli pakattua kirja mukaan ajan kuluttamiseksi.... Mutta kas, yhdeksältä sitä on jo muutaman korttelin päässä apteekissa hakemassa lääkkeitä. Että kylläpä kesti.

Apteekissa tiedustellaan, että minkälaista oheistuotetta tahi ilmaisnäytettä saisi pussukkaan mukaan laittaa; nenäliinaa, laastaria, karamellia....? Sitä kun ei tälle aikaa aamusta pysty päätöksiä vielä tekemään, niin vastataan ystävällisesti, että yllättäkää minut. Apteekin rouva toteaa näin tekevänsä ja kotona pussukasta löytyy lääkkeiden lisäksi paketti nenäliinoja, kurkkupastilleja, kaksi pussia sitruunajuomajauhetta ja pari näytepaketillista laastareita.


Ai niin, se diagnoosi vielä: Näärännäppy.

"Näärännäppy on johtunut kansanuskomusten mukaan muun muassa siitä, että tirkisteli avaimenreiästä kuhertelijoita tai käymälän alta tarpeillaan käyvien takapuolia tai katseli toisen sukupuolen paljaita sukuelimiä." -wikipedia

En kyllä ole! Katsellut. Enkä tirskistellyt.

Sorvi

Sehän saattaisi nyt kyllä edellistä blogikirjoitusta vilkaistessa vaikuttaa siltä, että tässä on lähdetty lomille eikä palattu lainkaan sorvin ääreen. Kyä on palattu. Ja sorvattu. Siihen tahtiin, että elämä on keskittynyt enempi tai vähempi - yleensä enempi - baaritiskin kupeeseen.

Nyt baaritiskin kuve saa pärjätä jonkin aikaa ilman tätä baarimuijaa. Mutta kuinka pärjää baarimuija ilman baaritiskin kuvetta? Onko (ja minkälaista) elämää tarjolla baarin seinien ulkopuolella ja terassin tuolla puolen? Katsotaanpas kalenterimerkintöjä, olisiko sitä ensimmäiselle vapaaviikolle mitään menoa.

Sunnuntai: Muusikkotuttava on kutsunut näköjään keikalle. Mutta kun on kolme edellistä yötä ollut töissä, niin ei sitä nyt kyä taida jaksaa lähteä minnekään keikoille notkumaan. Sen verran on monen mutkan takanakin, että autolla pitäisi varmaan mennä eikä sitä sitten kuitenkaan ole ajokunnossa.

Maanantai: Perinteiseen Mandran minigolfturnaukseen ovat kutsuneet. Kamalan aikaisin, ei kai sitä nyt vielä klo 14 toiselle puolelle kaupunkia ehdi, kun on vielä omissa vuorokausirytmeissään. Miähelle selitykseksi poisjääntiin tarjotaan rasitusvammasta kärsivää jalkaa. Miäs toteaa, että selitykseksi olisi hyväksytty myös rehellinen "ei vaan osaa golfata".

Tiistai: Liput Madnessin keikalle. Sinne on kyä mentävä. Mahdollisen iltapäivällä määrätyn lääkekuurin voi siirtää alkamaan seuraavana päivänä. Lääkärille siitä tuskin kannattaa mainita. Luulee pian, että potilas meinaa alkoholin kanssa läträtä yötä myöden.

Keskiviikko: Baaritiskin kupeessa olisi kauden ensimmäinen livekeikka, mutta kehtaako sitä nyt sitten sinne "työmaalle" heti pärstäänsä tunkea. Ja sitten on vielä se lääkekuuri. Joutuuko sitä olemaan selvittäpäin? Silloin ei kandee mennä notkumaan paikkoihin, joissa tarjotaan alkoholipitoisia aineksia.

Torstai: Nyt on varmaan tapahtunut jokin virhe, kalenterissa ei ole minkäänlaista merkintää kyseiselle päivälle. Hyvin voi jatkaa lääkekuuria, jos sellaisen on edellispäivänä sattunut aloittamaan.

Perjantai: English Book Club. Muuten kiva, mutta kirja jäi lukematta. Kun tuli oltua siellä sorvin ääressä. Ja mitä jos kirjakerhossa, joka järjestetään sen jo tutuksi käyneen baaritiskin kupeessa, joutuu ottamaan kuppia? Miäs on kyä sen kirjan lukenut. Ja se voi ottaa kuppiakin. Menköön se.

Lauantai: Ei muuta ohjelmaa kuin plikkakaverin synttärit ja yhden kapakin VIP-bileet. Molemmissa joutuisi tietenkin nauttimaan normaalit ruokajuomat. Olisiko parempi olla menemättä kumpaankaan? Tai perua se lääkäriaika tiistailta, ettei vahingossa joudu lääkekuurille?

SORVI

MISSÄ JALLU LUURAA?

No kuule. Samasevväliä. Se on loma ny. Morjens!

Elämä on...

.... kuin ruusuilla tanssimista...

"Kielikuva, jolla tarkoitetaan helppoa ja nautinnollista elämää, huoletonta hedonismia. Herättää mielikuvan ihmisestä, joka perhosmaisen keveästi lehahtelee aurinkoisella niityllä kukasta kukkaan, medestä nautiskellen."  -Urbaani sanakirja

... välillä vain piikit pistelee.


Että jos nyt jotain negatiivista on hakemalla haettava, niin tässä kuluneen kevään TOP 3:

• Piti siinä potea pariinkin otteeseen poski-nenä-jonkun-muun-minkä-ontelon tulehdusta. Lääkitys kohilleen ja menoks. Negatiivinen puoli tässä kyseisessä asiassa on tietenkin se, että normaalien ruokajuomien nauttimista tuli välttää... Nimim. Ehkä otin, ehkä en.
• Murtautuivat sitten kellarikomeroon. Jossa on lähinnä romua. Negatiiviseksi tilanteen tekee se, ettei rosmoillekaan ne rojut kelvanneet. Olisivat nyt jotain ottaneet mukaansa, niin olisi saanut romuläjää pienemmäksi.
• Ja lopuksi kosahti lämpöpatteri. Kun alkukevään (-0 asteen) pakkasilla pikkasen rupes paleleen asunnon lämpötilan laskiessa 15 asteeseen, niin (Pihlan kutomille) villasukille tuli käyttöä. Lämmitysfirman pojat kävivät kerta viikkoon ihmettelemässä tilannetta, mutta onneksi lopulta koitti kevät eikä lämmitykselle enää ollut tarvetta. Viime yönä sitten kirjahyllylle hiippaillessa (älkää kysykö miksi keskellä yötä pitää norkoilla kirjahyllyn kupeessa) kevyt kesäsukka yllättäen kastui. Patteri oli päättänyt (ilmeisen yllättäen) ruostua puhki ja päästää vedet parketille. Negatiivista puolta tästä asiasta ei sen enempää tarvinne hakea.

Että ei se elämä ole pelkkiä ruusuja, se on myös pullollinen roseeta Brad Pittin viinitilalta!

Toim.huom.  Ruusut ja viini saatu eräältä kanta-asiakkaalta kiitoksena erinomaisesta palvelusta. Meinasi vissiin ettei se 30 euron tippi ollut tarpeeksi ;-)

Kuuma peruna

Tänään aiheenamme on yksi tämän ajan kuumimmista keskustelunaiheista: RASISMI.
Eilen töissä rasismista syytetyn baarimaijankin lienee aika tuoda oma näkökulmansa esiin.


Baarista poliisien avulla poistatettu asiakas on esittänyt poliisille syytöksen, että baarimaija on rasisti, koska asiakkaalle ei myyty olutta syystä että tämä on ulkomaalainen. Baarimaijalle tosin paria poikkeusta (mm. baarimaijan miäs) lukuunottamatta kaikki asiakkaat ovat ulkomaalaisia - saksalaisia ja mitä muita näitä nyt on.


Lisäselvityksenä raportoitakoon:

Baarimaija ei poistanut kyseistä henkilöä tämän ulkomaalaistaustan vuoksi, vaan koska
a) kyseinen henkilö oli jo nauttinut muutakin kuin normaalit ruokajuomat
b) kyseinen henkilö oli jo viikkoa aiemmin poistettu samaisesta baarista huonon, muita asiakkaita häiritsevän käytöksensä vuoksi

Baarimaija ei lisäksi tiennyt kyseisen henkilön olevan ulkomaalaistaustainen, koska
a) hänen puheessaan ei ollut vierasta aksenttia, ainoastaan humalainen sammallus
b) hänen ulkoinen olemuksensa ei viitannut mihinkään etniseen taustaan, ainoastaan suihkun ja parturin tarpeeseen


Baarimaija ei tällä kertaa saanut syytettä rasismista, mutta toiselle osapuolelle langetettiin pysyvä porttikielto kyseiseen ravitsemusliikkeeseen.

Helmikuinen huippuhetki

Se oli semmonen tavallinen karnevaalikeikka vaan. Onhan näitä nyt tullut tehtyä jo vuodesta 2009...

Ilta kulkee samaa latua kuin aina ennenkin. Ei mitään erityistä...

'Elferrat' eli karnevaalineuvosto  ("Council of eleven" -
the council of a kingdom of fools in a carnival)

'Prinzenpaar' eli prinssipariskunta
(Prince, also called "Seine Tollität" - His Madness)

Kaikki sujuu. Ainakin omasta mielestä. Kunnes yllättäen käy käsky 'Elferratin' vanhimman puheille. Voi ei, onko niiltä päässyt kalja loppumaan vai mikä tässä on nyt mennyt pieleen...

Eikäkö ei olekaan mennyt mikään pieleen. Päinvastoin. Baarimaija ja baarimikko "aateloidaan" ja merkitään kaulakäädyin kiitoksena vuosikausien hyvästä ja uskollisesta työpanoksesta. Helau!

Narrien aatelia!

Verdienstorden - ansiomitali

Ja ihan vaan tiedoksi. Tommosta mitalia ei sitten ihan joka jannulla olekaan. Eikä ainakaan hirveen monella Kouvvvolan plikalla!!!!

Ketunhäntä kainalossa uuteen vuoteen

"Minä en ole sinulle kuin kettu, samanlainen kuin satatuhatta muuta. Mutta jos sinä kesytät minut, niin me tarvitsemme toinen toisiamme. Sinusta tulee minulle ainoa maailmassa. Ja minusta tulee sinulle ainoa maailmassa...

Ei voi tuntea muuta kuin sen, minkä itse on kesyttänyt... Ihmisillä ei ole enää aikaa tuntea mitään. He ostavat kaupoista valmiiksi tehtyjä tavaroita. Mutta kun kaupoissa ei myydä ystäviä, niin ei ihmisillä enää niitä ole. Kesytä minut, jos kerran haluat ystävän!

Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen: Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä."

teksti: Antoine de Saint-Exupéry, Pikku Prinssi
kuva: Miska Hiltunen, Exposition à l'Espace Richaud Le Petit Prince, Versailles, France