Päiväni murmelina

Kolmiosainen kuunnelmasarjamme "Ja tapahtui niinä päivinä...." on edennyt kolmanteen eli viimeiseen osaansa. Tässä luontoa ja eläinmaailmaa sivuavassa jaksossamme tarkkailemme murmelin elämää ja samalla luisumme uuteen vuoteen. Normaalein ruokajuomin.


12:30
Miäs on lähes terveen kirjoissa, joten on aika siirtyä kaupungille, hakea purtavaa illan luisuun sekä miähen uudenvuoden sikarit. Sikareihin menee lähes saman verran rahaa kuin ruokakauppaan.

13:00
Aamiainen Mandrassa.

18:00
Meijän keittiössä valmistellaan illan tarjoamisia ja korkataan ensimmäinen siideri.

Nakkii ja perunasalaattii

20:30
Illan bileiden ensimmäinen ja ainoa vieras saapuu. Korkataan lisää siideriä. Miähelle olutta. Syödään. Nautitaan normaalit ruokajuomat.

3 hengen melko normaalit juomat

23:00
"The same procedure as every year" eli katsotaan TV:stä 'Illallinen yhdelle'. Oheen pakolliset snapsit.

23:55
Siirrytään parvekkeelle.

00:00
Korkataan samppanja ilotulituksen saattelemana. Huudatetaan stereoista ABBA:n 'Happy New Year' -biisiä niin että naapuritkin (seuraavassa korttelissa) kuulevat.

Hyvää uutta vuotta! Otetaan vaikka sille, että elämä vuonna 2012 oli hyvää!

Murmeli on viisas eläin. Vaikka lajille tunnusomaisinta ovatkin aurinkolasit, ovat tietyt yksilöt oppineet tarkkailemaan elinympäristöään ja sen vallitsevia sääolosuhteita. Niinpä joitain lajin edustajia tavataan aurinkolasien sijaan sateenvarjolla varustautuneina.

02:00
Siirrytään Riff-klubille. Sattuneen sekaannuksen vuoksi nimiämme ei löydykään vieraslistalta ja joudumme maksamaan 15 euron sisäänpääsymaksun. Hetkeä myöhemmin tilanne hyvitetään henkilökunnan juomakortilla ja voipi olla, että se menetetty 15 euroa tulee juotua pariinkin otteeseen. Kyä se miäskin varmaan joi ainakin kaksi kaljaa. Ellei kolme. Sen minkä tanssimiseltaan Mandran tyttöjen kanssa ehtii. Kyllä tässä tanssihaluja olisi itse kullakin, mutta mitä tämä hiphopelektrodiibadaabarap oikein on, voiko tätä muka tanssia? No miäs vissiin voi. Mutta tarvii sekin hengähdystauon.

04:30
Yksi poikaystävistä soittaa ja houkuttelee toiseen baariin, mutta ihan vielä ei jouda lähteä.

05:40
Se yksi poikaystävä soittaa jo toistamiseen ja houkuttelee edelleen toiseen baariin. Nyt sitä voisi jo lähteäkin, mutta miäs on hukassa.

06:22
Miäs löytyy ja haluaa lähteä kotiin.

06:27
Miäs lähtee kotiin.

07:??
Poikaystävä toisesta baarista ilmoittaa lähtevänsä kotiin. Yritys siirtyä paikasta A paikkaan B on epäonnistunut eteen kannettujen juomien takia.

0?:??
Siirtyminen kaatosateessa kolmen ihmisen voimin yhden sateenvarjon alla paikasta A paikkaan C, koska paikassa B on aivan liian täyttä.

09:00
Vihdoinkin hyvää musaa. Mutta ei tanssilattiaa. Sitä harmitellessa tulee tarkastettua kellonaikakin.

??:30
Yksi seurueen jäsenistä poistuu taktisesti juuri ennen nukahtamistaan baaritiskille.

Huomattavaa on, että yleensä auringonnousu saa murmelin hakeutumaan kohti kotipesää. Pilvisten olosuhteiden vallitessa tuo muuten niin viisas luontokappale saattaa kuitenkin harhautua ja eksyä matkallaan.

11:15
Miähelle lähtee ilmoitusluontoisena asiana tekstiviesti, että istumme paikassa D aamukahvilla. Ja kuohuviinillä. Väittävät muuten, että alkoholia ei tarjoilla tässä paikassa kuin vasta klo 12 alkaen. Paitsi kuohuviiniä, joka on normaali aamiaisjuoma. Sitten kun sitä valvotun yön jälkeen tähän aikaan aamusta istuu tässä kuppilassa juomassa sitä kuahuviiniä, sitä melkein kysyy itseltään että kuinka tässä näin kävi, mutta ei sitten kuitenkaan kysy, kun ei oikeastaan halua kuulla vastausta.

12:??
Aamiaisbuffet paikassa E.

13:13
Ja vuosi -13. Kotona ollaan. Lieneekö tuo 13-13-13 merkki jostain suuremmasta. Vaiko vain siitä, että taisi ilta venähtää vähän normaaliakin pidemmäksi.

13:30
Miäs tarvii vettä ja särkylääkettä. Sillä on krapula tai joku muu vastaava flunssan jälkitauti.

14:30
TV:stä tulee talviurheilua. Kohta tulee unikin.

16:45
Uni tuli. Ja meni. Sinnitellään nyt sitten näillä nokosilla iltaan asti. Miäs huomaa rouvan rannekkeen. Arvelee sen perusteella olleensa ilmeisestikin samassa huvipuistossa eilen.

Lajille on ominaista myös, että pitkäksi venähtäneiden öiden jälkeen murmelit hakeutuvat usein vieraisiin paikkoihin nukkumaan.

19:30
Yksi murmeli kömpii vierashuoneesta ja toivottaa yllättävän reippaasti hyvät huomenet.

02:00
Nukkumaan! Ja nyt ei sitten kyllä enää siiderille tällä viikolla.

- - -

22:30
Mandrassa siiderillä. Pitää juhlia sen yhden murmelin synttärit sisään (niinkuin saksalaisilla tapana on).

00:01
Kaakkua tarjolla.

04:00
Kotona. Ne synttärit on nyt sitten juhlittu.

- - -

16:00
Synttärisankari soittaa ja pyytää Mandraan kahville. Juodaan kahvit. Kysellään miähen perään, kun synttärisankari haluaisi viedä nämä syömään.

16:45
Tilataan siiderit.

17:30
Kysellään uudestaan miähen perään. Tilataan toiset siiderit.

18:05
Miäs ilmoittaa olevansa matkalla kohti Bochumia. Luultavasti tilataan kolmannet siiderit.

19:30
Miäs tulee. Meinaa potea taas flunssaa ja juo rommitoteja. Voi olla että on tilattu neljännet siiderit.

21:00
Siirrytään syömään italialaisravintolaan. Ruoka on erinomaista. Ruokajuomat normaalit.

22:30
Tilataan siiderit Mandrassa. Ja miähelle rommitoti yömyssyksi.

23:15
Miäs kotona.

03:00
Kotona.


Ja näin päättyy kolmiosainen kuunnelmasarjamme "Ja tapahtui niinä päivinä...." Kiitämme kaikkia kuulijoitamme ja toivotamme vielä kaikkea hyvää melko äskettäin käyntiin pyörähtäneelle vuodelle 2013. Ilotulituksen uuden vuoden kunniaksi tarjoaa jälleen kerran Schauspielhaus Bochum, musiikista vastaa George Harrison:

Joulu ensimmäinen tuo

Kolmiosaisen kuunnelmasarjamme "Ja tapahtui niinä päivinä..." toisessa osassa seuraamme päiväkirjanomaisesti ulkosuomalaisen joulun viettoa. Keskitymme joulun perinteisiin ja joulupöydän antimiin. Normaalein ruokajuomin. Samalla etsimme vastauksia tärkeisiin kysymyksiin kuten: Mistä harmaasuolattu kinkku, tuleeko valkea joulu ja löytääkö joulupukki perille? Lisäksi jaamme vinkkejä stressittömään jouluun. Tästä se lähtee, suomalaisen ensimmäinen Saksan joulu.


20.12.
Ikeasta on haettu jo viikko sitten 7,90 eurolla joulukuusi. Pieni, mutta vino. Sen voi koristella vaikka tänään. Hiano on. Ja vino.

Vinkki: Tee joulusiivous jos huvittaa. Jos ei huvita, käy siiderillä. Joulun jälkeen pitää kuitenkin heilua ihan tarpeeksi imurin kanssa kuusenneulasten takia. Ja Marttojen ohjeen mukaan komerot siivotaan vain, jos aikoo viettää joulunsa komerossa. Useampaankin puuhaan voitaneen myös soveltaa äidiltä erään kerran jouluverhojen vaihtamisen yhteydessä saatua näppärää neuvoa: "Siitä sitten vaan". 

21.12.
Teijan keittiössä on kai iät ja ajat osattu ja tehty joulun laatikot itse. Mutta meijän keittiössä näin ei ole ollut. Kaupasta on haettu, mutta nyt ei haeta, vaan ostetaan tarvittavat aineet, kaivetaan reseptit esiin ja siitä sitten vaan imellettyä perunalaatikkoa tekemään. Jaa, tässä ohjeessa ei lainkaan mainita monelleko hengelle tämä on. Jaa, noita perunoita taitaa olla vähän reilummin kuin ohjeessa sanotaan. Jos nyt sitten varuiksi keittäisi kuitenkin koko satsin, niin ei sitten lopu laatikko ainakaan kesken. Perunoiden keitto, kuorinta, soseutus ja vehnäjauhojen kanssa yöksi uuniin imeltymään. Aika paljonhan tätä tuli, onneksi noita uunivuokia piisaa.

22.12.
Uunivuoat uunista ulos, lisätään voisulaa, suolaa, siirappia ja maitoa. Takaisin uuniin. Tätä on kyllä aika paljon.... Illansuussa maistiaiset. Hyvää on. Ja ihan helppohan tämä oli tehdä, ei minkäänlaista stressiä vaikka tätä tuli tehtyä näköjään noin 70 hengelle. Hyvin ehditään illalla vielä elokuviin katsomaan Hobitteja. Leffan jälkeen siiderille (ja miäs kotiin yskimään).

23.12.
Tänään oli tarkoitus tehdä rosolli ja bataatti-porkkanalaatikko, mutta kun venähti vähän se siiderillä käynti ja kohta pitää lähteä Riff-klubille niin kai ne huomennakin ehtii laittaa. Miäs sentään saa leivottua joulutortut. Saksalainen valmistaikina on vähän erilaista, mutta luumuhillo melko samanlaista ja tortuista tulee oikein makoisia. Sitten onkin aika kiiruhtaa Gitarre Pur -konserttiin (tosin miäs jää petiin potemaan flunssaansa). Konsertin jälkeen siiderille.


24.12.
Herätys seitsemältä katsomaan internetistä Joulupukin kuumaa linjaa. On aivan liian aikaista, kun se siiderillä käynti vähän venähti, ja pukkikin on väärä, joten parasta painua takaisin petiin (jossa miäs makaa kovassa kuumeessa ja köhii) ja ottaa uusi herätys joulurauhan julistukseen. Siitäkin onnistuu sitten myöhästymään muutaman minuutin ja kuulee vain ruotsinkielisen osuuden. Onneksi tässä ollaan kielitaitoista porukkaa. Miäs keittää joulupuuron, joka on tällä kertaa kaurapuuroa hillosilmillä, jotka ovat orvokki, lehdokki... eikäkö mustikka, ruusunmarja ja joulun kunniaksi luumu.


Sitten meijän keittiöön. Ensin kinkku paistumaan.... Niin, se kinkku. Monetkin saksansuomalaiset uskottelivat vuosien ajan ettei täältä saa sitä perinteistä, suomalaisen suuhun sopivaa, harmaasuolattua joulukinkkua. Kylläpäs saapas, ja ihan paikallisesta lihakaupasta, kun osaa vaan puhua vähän ulkomaata lihakaupan sedälle. Kyllä se sitten tajuaa mitä tässä oikein ollaan vailla viisi päivää ennen joulua. Ja niin saadaan jo seuraavana päivänä kotiin vietäväksi reilu kolmen kilon kinkku edulliseen 8,50 euron kilohintaan.

Nyt se on sitten enää paistajasta kiinni. Harmi kun ei ole sitä paistomittaria.

Kinkun tuoksun levitessä asuntoon pilkotaan rosolliainekset. Meijän keittiön rosolliin tulee punasipulia, suolakurkkua, porkkanaa ja punajuurta. Jaa, niin, ne porkkanat pitää keittää. Ja bataatit! No laitetaan ne nyt ensin kiehumaan. Sitten pilkotaan rosolliainekset. Ja tehdään pinkki kermavaahto tykö. Bataatti-porkkanalaatikko on helppo homma, sitä on tehty useasti ennenkin. Mutta pitikö sitäkin nyt innostua tekemään koko komppanialle? Kinkku näyttää hyvältä. Vielä kuorrutus Turun sinapilla ja korppujauhoilla.

Kun kinkku on valmis löytyy aterinlaatikosta paistomittari. Kinkku ei muuten ainoastaan näytä hyvältä vaan maistuu myös.

Vinkki: Sen säkillisen perunoita voi todellakin keittää ja kuoria jo muutamaa päivää aiemmin eikä yrittää tehdä kaikkea yhtenä päivänä, kun se siiderillä käynti kuitenkin venähtää. Ja kinkun voi paistaa just ihan silloin ku sattuu huvittamaan. Ja siiderillä voi käydä just ihan silloin ku sattuu huvittamaan.

Miäskin herää ja jaksaa raahautua pöydän antimien ääreen.
Herkkua on siinä monenlaista.

















Sitten jaetaan lahjat. Lunta ei tullut, mutta joulupukki on sentään poikennut. Vaikka ei tämä nyt vissiin ihan kohilleen mennyt....
         

Mitä miäs toivoi

Mitä miäs sai

Vinkki: Joululahjat on kannattanut ostaa jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi touko-elokuussa. Kaupoissakin on silloin vähemmän tungosta. Ja siiderin voi juoda terassilla. Joululahjavalvojaisia voi pitää sitten vaikka marraskuussa kun ei silloin kuitenkaan ole muutakaan tekemistä ja Mandrakin on remontissa.

Tonttuilun jälkeen karataan siiderille (heti kun miäs kömpii peiton alle nuhaisena ja kuumeisena). Mandrassa jouluaatto jatkuu ja jatkuu ja jatkuu, mutta ei ne kai vielä sentään tapanintanssit silloin aamusta olleet...?


25.12.
Kun se siiderillä käynti taas vähän venähti, niin nyt on ihanaa vain nukkua. Miäs jaksaa nousta jalkeille vain aamiaisen ja jouluaterian ajaksi. Herkkua on siinä edelleen monenlaista eikä imelletty perunalaatikko ainakaan lopu kesken.

26.12.
Miäs jaksaa kuumeesta huolimatta raahautua vielä kerran joulupöytään. Saksalaisvahvistuskin saapuu auttamaan jouluruokien tuhoamisessa. Imelletty perunalaatikkokin maistuu (onneksi tuli tehtyä tarpeeksi) ja hän ymmärtää myös, että ähkyyn pitää itsensä jouluna syömän. Ei riitä yksi lautasellinen, eikä toinen, kolmaskin menee vielä. Kuusen (sen vinon) alta löytyy vielä muutama lahjapaketti. Miäs kömpii takaisin vällyihin ja muut juovat lientä, mutta vetäytyvät hekin ajoissa kotikoloihinsa itse kukin.

Vinkki: Joulun alla on kannattanut kierrellä myös viinikauppoja ravintola-alalla työskentelevien henkilöiden kanssa. Mukaan on saattanut tarttua ilmainen viinipullo jos toinenkin. Kiitos.

27.12.
Miäs toimitetaan ensin lääkäriin ja sitten lääkkeiden kera takaisin sänkyyn. Sillä aikaa toisaalla suklaarasiat alkavat tyhjentyä... hasselpähkinävaaran uhallakin.

28.12.
Voi ei, iskeekö se flunssa nyt jokaiseen. Parasta kai nukkua tämä päivä...

29.12.
... ja toinenkin. Paracetamolia särkyyn ja ahdistukseen. Ja suklaata.

30.12.
Olo on jo parempi. Se vain harmittaa kun jäi silloin aattoaamuna lastenohjelmat katsomatta. Kyllä ne kuuluu jouluun. Sitähän voisi vaikka tänään, kun näin aikaisin aamulla heräsi, katsoa dvd:ltä Muumipapan seikkailuja. Täällä hämäränhyssyssä, kuusenkynttilöiden valossa. On niin rauhallista ja tunnelmallista. Elämä on hyvää. Kuusi on kaunis. Ja vino. Iltapäivästä muistaa, että halusi jo viikko sitten käydä joulukylvyssä, karpalontuoksuisessa vaahtosellaisessa, mutta ei ehtinyt. Tänäänpä ehtii. Ja vaikka valkea joulu jäi haaveeksi, tämä ensimmäinen Saksassa oli kuitenkin hyvä, oikein hyvä.


Vinkki: Sen, mikä jäi tekemättä aatonaatonaattona, aatonaattona ja aattona, voi tehdä myöhemminkin. Tai jättää tekemättä. Tai käydä siiderillä. 

Miähen kuume on vihdoinkin laskenut ja edessä on uudet kujeet. Siitä lisää ensi viikolla kolmiosaisen kuunnelmasarjamme "Ja tapahtui niinä päivinä..." seuraavassa eli viimeisessä osassa, jossa luisumme kohti uutta vuotta. Tällä kertaa päätämme lähetyksemme säätiedotukseen.

Sää maa-asemilla: Bochum - Lumi satoi nuutinpäivänä, lämpötila -3°. Merisää: Kuuskajaskari - Ei tietoja saatavilla.

Kadonneen baaritiskin metsästäjät

Tänään alkavassa kolmiosaisessa kuunnelmasarjassamme "Ja tapahtui niinä päivinä...." luomme vielä katsauksen menneeseen ja pyöräytämme käyntiin uuden vuoden. Sarjamme ensimmäinen jakso painottuu remontointiin ja sisustukseen. Normaalein ruokajuomin. Ohjelman lopuksi annamme myös kirjavinkin.

Mutta nyt hyvät kuulijat, evankeliumimme pariin. Se sijoittuu viime syksyyn. Syksyyn, joka oli ollut aurinkoinen ja lämmin. Syksyyn, jolloin elämä oli ollut hyvää. Kunnes koitti marraskuun 17. päivä. Tuolloin ovet ja siiderihanat sulkeutuivat. Ajat olivat kovat.

Ja tapahtui niinä päivinä, että setä Prööseliltä kävi käsky, että koko Mandra oli remonttiin pantava. Tämä remontti oli ensimmäinen ja tapahtui Joan ollessa Mandran baarimikkona. Ja kaikki lähtivät remonttia pakoon, kukin omaan kotiinsa.

Niin Viivikin lähti Mandragorasta, Ehrenfeldin kaupunginosaan, omaan kotiinsa, miähensä kanssa. Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Viiville tuli jano. Ja he lähtivät kaupungin keskustaan kaupasta juomia hakemaan, koska heille ei ollut sijaa majatalossa. Ja sillä seudulla oli remonttimiehiä rakentamassa Mandran baaritiskiä. Niin heidän edessään seisoi Mandran baarimikko ja he peljästyivät suuresti. Mutta baarimikko sanoi heille: "Älkää peljätkö, sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikille kanta-asiakkaille: Mandran avajaiset ovat jo kuudes joulukuuta. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte minut oluttynnyreitä kantamassa."

Ja yhtäkkiä oli baarimikon kanssa suuri joukko kanta-asiakkaita. "Menkäämme nyt Mandraan katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä baarimikko meille ilmoitti." Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät uuden oven, uudet ikkunat ja uuden baaritiskin. Ja kun he tämän olivat nähneet, he alkoivat juoda."

Kun kanta-asiakkaat olivat lähdössä kotiin, tarjoilijat sanoivat heille: "Teidän juomanne eivät maksa tänään mitään, menkää nyt kotiin! Siellä te tajuatte sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä ravintolapäällikkö meille ilmoitti." He lähtivät kiireesti ja löysivät vapaailtaansa viettäneen baarimikon, joka makasi taksin takapenkillä. Tämän nähdessään he kertoivat mitä heille oli juomista sanottu.

Kaikki, jotka kuulivat tarjoilijoiden sanat, olivat ihmeissään. Mutta Viivi kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkiskeli sitä.

Kanta-asiakkaat palasivat kiittäen ja ylistäen ravintolapäällikköä siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.

"Tarjoilija, tuokaa vodkaa!"
"Tuodaanko colalla?"
"Tuo nyt vaikka lumilapiolla kunhan tuot."
Ja kottikärryllä siideriä...
Remontin kolmantena päivänä päästivät
ikkunan takana itkua vääntäneen kanta-asiakkaan sisään.
Kahville. Kiitos.

Vanha sisäänkäynti. Ken tästä käy...

Ikkunanurkkaus silloin.

Ikkunanurkkaus nyt.

Uusi sisäänkäynti. Ei se viälä oo ihan valmis...

                                                   Baari ennen ja jälkeen remontin. Baarimikko sama:

Laterne eli lyhty

Vanha kantapeikko

Uusi kaffemasiina

Ja kolmiosaisen kuunnelmasarjamme "Ja tapahtui niinä päivinä..." ensimmäisen osan lopuksi vielä lupaamamme kirjavinkki.

Kuulemme nyt lukunäytteen Pasan ja Atpon kirjasta 'Eniten vituttaa kaikki' teemalla 'Ilmaisesta viinasta sekaisin menevät nollapäät'

"Käristää ihan tosissaan kaikki ne säälittävät hattivatit ja tiivitaavit, joitten mielestä maailman siistein juttu on se, että jossain räkäsissä reppahousujuhlissa on ilmaista viinaa. "SIIS NIINKU KÄSSÄÄTTEKSTE, ILMASTA VIINAA, EI OO TOTTA!! VITTU MÄ VEDÄN ITTENI NIIN KATOLLEEN, JUUUHUUUUUU!!!"

Viivimarinoitu suosittelee yllämainittua kirjaa.

Tähän päättyy kolmiosaisen kuunnelmasarjamme "Ja tapahtui niinä päivinä..." ensimmäinen osa. Toisessa osassa ensi viikolla aiheena joulu, jonka tunnelmaan, hyvät kuulijat, voitte halutessanne virittäytyä tämän tonttu-videon myötä:

Lääkitys kohillaan

Ehtihän sitä uutta vuotta kokonaiset kolme päivää kuluakin ennenkuin jo lähes perinteeksi muodostunut korvatulehdus iski. Ja tällä kertaa iskikin sen verran rajusti, että lääkärikin oikein pelästyi kun katsoi korvaani. Eipä siinä sitten muuta kuin laittamaan kerralla lääkitys kohilleen. Varmaan ihan hyvä lääkitys, mutta mitään muuta ei kyllä jaksa kuin nukkua. 

Scooby ymmärtänee mitä tarkoitan:

Palataan kun herätään.

Hyvää uutta vuotta (tähän kuvitteelliset ilotulitukset) kaikille!!!!


ZZZZ ZZZZ ZZZZ ZZZZ.....