Saksan oppikurssi osa 2: Sanojen monimerkityksellisyydestä

Nyt kun jokainen on oppinut sanomaan saksaksi välilevynpullistuma, opetan seuraavan tärkeän sanan. 'Nüchtern'.

Kun asioit Saksassa lääkärin kanssa ja hän pyytää sinua saapumaan vaikkapa laboratoriokokeisiin 'nüchtern', hän tarkoittaa ettet saa syödä ja juoda mitään aiemmin - mahasi täytyy siis olla tyhjä. Ainahan ei tarvitse tyhjin vatsoin mennä (on siis sallittua syödä se aamupuuro tai juoda päiväkahvit ennen vastaanotolle menoa) ja tässä tapauksessa lääkärisi sanoo, että voit tulla 'nicht nüchtern'.

Mutta kun olet istunut taas sen keskiviikon vastaisen yön Jedermannsissa, juonut ne kahdeksan drinkkiä ja auringon jo noustua hoippunut kotiin leipomon kautta, silloinkin olet 'nicht nüchtern' ja tässä ei nyt tarkoiteta vain niitä mahassasi vellovia vodkatuoremehuja ja kinkkusämpylää (josta joka tapauksessa pudotit puolet keittiön lattialle), vaan myös ja ennen kaikkea sitä, että et ole selvinpäin.

Kun sitten istut vastaanotolla sopimassa leikkausaikaa (keskusteltuasi ensin etunimesi lausumisesta, sekä unkarin ja suomen kielten sukulaisuussuhteesta) ja kirurgi antaa lopuksi ohjeen, jonka mielessäsi käännät suomeksi "Ei sitten tarvitse tulla selvinpäin" on siinä hetken aikaa naurussa pitelemistä.

Mutta sitten onneksesi huomaat, että leikkaus on sovittu keskiviikkoaamulle, joten voit huoletta hoippua kapakista leipomon kautta kodin sijaan sinne vastaanotolle. 'Nicht nüchtern'.

Bandscheibenvorfall

Ja näin on taas opittu uusi saksankielinen sana eli välilevynpullistuma. Vihdoinkin löysin lääkärin, joka halusi tutkia vuosia vaivanneen kipuni olkapäässä ja käsivarressa, ja vihdoinkin löytyi syy lähes sietämättömille kivuilleni. Syynä ei sittenkään ollut liiallinen siiderin kumoaminen tai toisinaan päivittäin useitakin minuutteja kestänyt toimistotyö. Kaularangastani löytyi kaksikin välilevynpullistumaa ja nyt saan hoitoa. Jo ensimmäisen hoitokerran jälkeen pystyin jättämään opiaattiset särkytipat pois ja olen vain normaalissa sekavuustilassani - en enää lääketokkurassa.

"No, sen siitä saa kun nakkelee niskojaan..."
(Kiitos Kajtsulle tuosta kommentista, nauraminenkin helpottaa kipuja.)

Tässä eräänä iltana istuskelin muuten baarissa (mikä ei liene kovin yllättävää) ja jutustelin erään naisen kanssa (mikä on yllättävää, koska useimmiten minut löytää herraseurasta) ja hän oli hieman pettynyt kun olinkin suomalainen enkä norjalainen. Syynä tähän oli se, että hän on innokas a-ha -fani ja olisi mielellään tutustunut aitoon, oikeaan norjalaiseen eli a-ha:n maanmieheen. Mutta koska parempaakaan ei ollut tarjolla, niin kelpuutti sitten kuitenkin pohjoismaalaisen juttuseurakseen, varsinkin kun myönsin itsekin pitäväni kyseisen bändin musiikista. Hän valitteli myös, että on joutunut käymään bändin keikoilla äitinsä kanssa ja innostui kovin, kun löysi vihdoinkin a-han musiikista pitävän, oman ikäisensä tuttavan... Myönnettäköön, että hän oli nauttinut ehkä muutaman napanterin liikaa, eikä ollut enää aivan skarpissa kunnossa, mutta ei minulla silti mitään sitä vastaan ole, että 24-vuotias neitokainen pitää minua ikätoverinaan.

Napantereista tulikin mieleeni eräs toinen ilta jolloin istuskelin baarissa (ei edelleenkään kovin yllättävää) ja tällä kertaa lähes selvinpäin (todella yllättävää, mutta "opiaattitipat" ja yksi lasi punaviiniä olivat enemmän kuin tarpeeksi sille illalle). Istuin iltaa, tai oikeastaan aamuyötä, Jedermannsissa, ja herraseurassa kuten tapoihini kuuluu. Seuralaiseni Joan eräs tuttu tuli pöytäämme istumaan tuoden mukanaan kaksi Jekkupelleä (tiedättehän te: Jägermeister+Baileys), tarkoituksenaan nauttia ne Joan kanssa. Pahoitteli siinä, ettei tuonut minulle, mutta oli ajatellut, että tämä uusi snapsi, johon oli hiljattain tutustunut, on liian raju juoma naisihmiselle. Joa meinasi tukehtua omaan Jekkupelleensä selittäessään, että tämä naisihminen on juurikin se henkilö, joka tämän snapsin on Bochumiin lanseerannut. Ihan varmaksi en enää muista kuka siellä Suomessa sen minulle vuosia sitten opetti, mutta kiitos - snapsi on tullut tutuksi ja levinneisyys on laajempi kuin olen kuvitellutkaan. Omakin maineeni siinä sivussa leviää, mistä ei liene haittaa. Eihän sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja toisinaan tunnettavuus tietyissä piireissä saattaa auttaa.

Mutta ehkä vielä on liian aikaista lausua ääneen unelmaa, joka pikkuhiljaa alkaa muuttua haaveesta suunnitelmaksi. Ensin hoidetaan parit Jekkupellet ja juodaan kaularanka kuntoon.

PS. Miska, tulisit sinäkin välillä kotona käymään...

Pääsiäisen kärsimysnäytelmä??

Kuka sitä nyt juhannuksena kokkoa kaipaa. Kun se on sitäpaitsi jo poltettu. Pääsiäisenä. Saksassa. Eli mitä? Oli miten oli tai ei ollut, tämän saksalaisen pääsiäiskokon myötä toivotan kaikille hauskaa pääsiäistä.
Sattuneesta syystä ja toisesta en ole ehtinyt paljon kirjoitella ja seuraavat päivätkin menevät toipuessa ja rästitöitä tehdessä.
En nyt viitsi mitään nimiä mainita enkä ketään sormella osoitella, mutta enempi tai vähempi syyllinen on eräs lahtelainen blondi. Hän tuli, näki ja koitti...

HILFE!!!
UND FROHE OSTERN!!