keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Ken latvaan kurkottaa se juureen kapsahtaa


Sarjassamme "Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee" palaamme vielä kuluneen kevään tapahtumiin. Osa 1 lennättää meidät herkuttelemaan Helsinkiin.



13/03/2015 Korkeavuorenkatu, Helsinki, Suomi-Finland


Latvassa on nautittu normaalit alkudrinkit:







Sitten... Nälkä! Minne? Sinne. Juuri sinne!





Epäilys on vahva, että kaikilla muillakin oli kivaa, että niillekin maistui. Ruoka. Ja juoma. Mutta kun katsoo maailmaa enkelin... eikäkö allergikon silmin, niin siitä vinkkelistä illan kulku ollut lienee kutakuinkin seuraavanlainen:


Allergikko ei saa kuulemma valita itse alkuruokiaan. Kiellettyjen aineiden lista on luettu keittiössä tarkkaan ja sitten on sovellettu. Jännityksellä sitä odottaa, että mitähän lienevät tällä kertaa keksineet. Onhan näitä sovellutuksia ollut ennenkin. Pettymystä odotellessa voi ottaa vaikka lisää skumppaa. Kavereille tyrniginiä. (Tarjoilija pahoittelee, että juomien tulo vähän kesti.)



(Tarjoilija pahoittelee, että alkuruokien tulo vähän kesti.) Voi tätä riemua, pettymyksestä ei ole tietoakaan, kyä kaikki maistuu. Allergikon makupalettiin on valikoitunut mm. fenkolia ja palsternakkaa (ks. edelllinen blogikirjoitus toim.huom.). Miäs on valinnut sapasteltavaksi kylmäsavuhaukea, luomunautaa ja hirvipyytä. Viimeksi mainittu ei käsityksemme mukaan millään lailla liity "koko maassa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta esiintyvään pieneen metsäkanalintuun tai maan eteläpuoliskolla ja läntisellä rannikkoseudulla esiintyvään edellä mainittua hieman pienempään peltokanalintuun".




Kun sapaskipposet (norm. à 4,90 euroa, allergikon erikoishinta à 4,33 euroa) ovat tyhjentyneet ja välijuomia on nautittu, on aika perehtyä pääruokaan. Sitähän on ehtinyt silmäillä sitä ruokalistaa ja nähnyt sillä poroa. Ulkosuomalainen haluaa tietenkin poroa! Tarjoilija loihee kuitenkin lausumaan, että allergikko ei saa itse valita pääruokaansakaan ja juuri melkein sillä hetkellä kun itku on tulossa, ilmoittaa samainen tarjoilija, että keittiö on valinnut henkilölle syötäväksi poroa! Voi tätä ilon ja onnen iltaa!! (Ilon ja onnen pyrskähdyksen välissä korviin kaikuu tarjoilijan pahoittelu siitä, että ruokien tulo saattaa hieman kestää.)



Poro (€30) on kuin Kismet-suklaata. Niin hyvää, ettei sanotuksi saa. Miähellä oli tässä kohtaa lautasella kuitin mukaan 'päivän pää' (€28). Muistikuvien mukaan sekin maistui.

Jälkiruuan saa allergikkokin valita itse. Itse sitten valitsee suklaata ja tyrniä 9 eurolla. Miäs ottaa juustoa ja suolatikkuja ja ruusunmarjaa 9 eurolla. (Jälkiruokien tulo hieman kestää, pahoittelee tarjoilija.) Ja vielä kympillä irlantilainen kahvi (jonka tulo saattaa hieman kestää). Muuten sama.






Loppulaskusta puuttuu drinksua ja teetä ja viintä ja mitä kaikkea. Siitähän pitää tietenkin huomauttaa. Tässä ollaan kuitenkin rehellistä väkeä ja kaikki mitä on syöty ja juotu on maksettava eikösjuu? Paitsi että kun ei nyt tällä kertaa ole. Henkilökunta haluaa hyvitellä jatkuvaa ruokien ja juomien odottelemista, eikä sitä nyt sitten tohdi alkaa vastaankaan kinaamaan, kun kuitenkin hyvinkäyttäytyviä henkilöitä ollaan. Suuta suppuun ja visaa vinkumaan. Kahden hengen ruuat ja kolmen pullon viinit hintaan 265,70.


Mukavastihan tässä nämä pari tuntia menivät kolmen ruokalajin illallisen ääressä, normaalien ruokajuomien parissa ja mukavien ystävien seurassa... Kellot tarkistetaan ja huomataan, että pöydän antimia nautittaessa on vierähtänyt liki neljä tuntia! Kuinkas sitä nyt sillä lailla ajantaju meni ja minne?

Myöhemmin on sitten mennä ihan tavallinenkin taju. Keittiö on kiitettävästi huomioinut allergikon kiellettyjen aineiden ohjeistuslistan, mutta koska tämän yhden allergikon pitää olla niin kertakaikkisen vaikea luonne, niin tällaisena iltana se päättää sitten olla taas kehittänyt niitä uusia ruoka-aine-risti-allergioitaan ja nauttii seuraavassa kuppilassa siiderin tykö allergiantyrmäystippoja.

Kiitos. Ja anteeksi. Ei ole kyllä keittiön syytä tämä.


Ja sitä paitsi, kun ruoka maistuu joululle ja irtokarkeille, niin ei ole syytä huoleen. Maailma, jossa on tällaisia makuja, ei voi olla muuta kuin mallillaan.


Kiitos vielä rakkaiden ystävien (Sutisten - nimi muutettu - sekä käpyläläläisten) ilta oli oikein oiva. Ja mukava.






Ei kommentteja: