Tule joulu kultainen

Aloitetaan joulutunnelmaan virittäytyminen.

Asennetaan jouluvalot parvekkeelle ja keittiöön.

Vietetään ensimmäiset joululahjavalvojaiset.

Siivotaan.

Otetaan vastaan vieraat Englannista.

Käydään Bochumin joulumarkkinoilla.

Käydään Bochumin joulumarkkinoilla.

Käydään Bochumin joulumarkkinoilla.

Käydään Düsseldorfin joulumarkkinoilla.

Hyvästellään vieraat. Ja miäs, joka lähtee Ranskaan.

Käydään Pariisin joulumarkkinoilla.

Vietetään toiset joululahjavalvojaiset.

Muiden rientojen ohessa syödään pakastinta tyhjäksi, jotta n. 20 henkilön syötäväksi tarkoitettu määrä joululaatikoita mahtuu sinne. Ei sillä, että syöjiä niin paljon olisi, mutta aina niillä resepteillä tulee kystää kyllä ja liiankin kanssa!

Kirjoitetaan ja postitetaan ensimmäiset 10 joulukorttia.

Käydään Bochumin joulumarkkinoilla.

Tilataan kinkku. Muistetaan noutaa tiistaina 22.12.!!!

Joulukuusi (muovinen) kannetaan sisään ja koristellaan.

Raahataan säkillinen perunoita kotiin. Tehdään iltapuhteiksi immelletty perunalaatikko. Käytetään eri ohjetta kuin ennen ei ole käytetty. Laitetaan loora yöksi uuniin imeytymään. Aamulla huomataan, että se ei ole imeytynyt. Pakastetaan 8 hengen satsi perunamuusia.

Avataan joulukalenterin luukku nro 13. Luukku on tyhjä. Päivän suklaa on sujahtanut jonkin toisen luukun taakse. Tänään ei nyt oikein suju. Mutta ei itkeä saa, ei meluta saa!

Kirjoitetaan ja postitetaan loput 50 joulukorttia. Miäs ja moderni teknologia otetaan avuksi. Ei sitten niin käsi väsy.

Vietetään kolmannet joululahjavalvojaiset. Kuka näitä lahjoja aina ostaa näin paljon?

Haetaan Ikeasta pipareita. Syödään samalla köttbullar. Ja ostetaan tiskiharjoja 2 kpl.

Käydään Bochumin joulumarkkinoilla.

Raahataan kaupasta säkillinen perunoita kotiin. Tehdään iltapuhteiksi imelletty perunalaatikko. Käytetään samaa reseptiä kuin aina ennenkin on käytetty. Laitetaan yöksi uuniin imeltymään.

Imeltymisen kanssa on tälläkin kertaa ongelmia. Pelastetaan siirapilla mitä pelastettavissa on. Edelleenkään ei itkeä saa, ei meluta saa! Ja kolmatta perunasäkkiä ei kyä enää raahata kotiin.

Lähdetään töihin.

Tullaan väsyneenä töistä aamulla klo 5. Mennään nukkumaan. Paitsi ettei mennä, kun keittiössä odottaa perunalaatikko. Pakastetaan 12 hengen satsi perunalaatikkoa.

Raahataan lanttuja, porkkanoita ja bataatteja säkkikaupalla kotiin. Tehdään iltapuhteiksi niistä laatikoita. Pakastetaan. Pakastin on täynnä. Lähinnä perunavalmisteita.

Merkitään ostoslistalle vielä puuttuvat rosolliainekset. Kalat. Torttutaikina! Miäs saa osallistua joulunlaittoon leipomalla torttuja.

Vietetään neljännet joululahjavalvojaiset.

Käydään Bochumin joulumarkkinoilla.

Siivotaan jossain välissä, jos ehditään.

Käydään Bochumin joulumarkkinoilla.

Vietetään mukava ilta ystävien kanssa viskiluennolla. Maistellaan viskejä. Ja juodaan oheen normaalit ruokajuomat. Jatketaan iltaa Olutkahvilassa.

Yritetään herätä siivoamaan. Ei pysty kykenemään. Vannotaan että ei enää ikinä juoda alkoholia. Tai ainakaan viskiä. Tai ei ainakaan viittä eri laatua.

Pikkuhiljaa selvitään. Ja siivotaan.

Joulu saa tulla. Ja miähen anoppi.

Viivi ja miäs toivottavat

HYVÄÄ JOULUA! FROHE WEIHNACHTEN! 

MERRY CHRISTMAS! JOYEUX NOËL!

Tänään

Sähköposti saapuu otsikolla "Tänään !"
(virheellinen välilyönti ennen huutomerkkiä on suora lainaus sähköpostista, ei allekirjoittaneen)

Hyvät Suomen ystävät, huomenna .... luento klo 19:30 .... Tervetuloa! Terveisin Suomi-Saksa -yhdistys.


Ei sitten tullut mentyä, kun ei tiennyt oliko tänään. Vai huomenna. Mutta siitä tulikin mieleen, että tänään piti olla vapaa ja töihin piti menemän vasta huomenna. Mutta sitten soittivat. Että jos voisikin tulla töihin jo huomenna. Siis tänään. Kun soittivat eilen. Sitä oltiin sitten töissä tänään. Oikeastaan eilen, kun vuorokausi on jo ehtinyt vaihtua. Tänään on jo huominen. Eli mitä?!

Siitä työvuorosta sen verran, että ihan mielenkiintoisia asiakkaitahan meidän baarissa käy toisinaan. Niinkuin nyt tänään. Siis eilen. Ihan tutunnäköinen rouva se oli. Pelmahti sisään noin kaksi minuuttia baarin aukeamisen jälkeen: "Iltaa! Minä tuosta ikkunasta jo näin, että sinä olet tiskin takana, ja ai miten ihanaa, minä ajattelin. Aina kun sinä olet töissä, niin täällä baarissa soi niin hyvä musiikki."

Koska baari on juuri auennut, niin tässä ollaan vielä tietokoneella sitä musiikkiohjelmaa käynnistelemässä, mutta onneksi asiakas toi mielipiteensä julki, niin tietää tässä laittaa Christy Moorea ja Luka Bloomia soimaan, kyllä tässä sen verran muistetaan, että sitä irkkumusiikkia tuo asiakas viimeksikin kehui.

Asiakas tilaa ensimmäisen oluen: "Kun minä aina ajattelin, että sinä olet englantilainen, mutta sitten minä yhtäkkiä taas muistin, että sinähän oletkin irlantilainen!"

Noooo... minä olen kyllä suomalainen, mutta samapa sen väliä.

"Suomalainen! Suomalainen? Tuolla punaisella tukalla. Minä tunnen yhden toisenkin suomalaisen. Minä tässä mietinkin, että sinulla on ihan samanlainen aksentti kuin sillä."

Eikös tällä nyt pitäisi sitten olla englantilainen aksentti?

"Minä niin pidän tuosta sinun aksentistasi... Ai että tämä on ihanaa musiikkia... Kuinkas usein sinä nyt olet täällä töissä... Mitenkäs siellä Suomessa.... Niin, Nokia... Opiskeletko vielä... "

Ei, kyllä tässä on opinnot suoritettu jo neljännesvuosisata sitten.

Asiakas tilaa toisen oluen: "Kaipaatko Suomeen... Hui mikä sää, siellähän tulee räntää... Vanhustenhuollosta sen verran, että... Minä pidän ihmisistä, joilla on hyvin hoidetut kädet. Sinulla on todella kauniit ja hoidetun näköiset kädet... Mutta se leipomo tuolla vähän matkan päässä on vielä parempi... "

Pitääpä käydä keittiössä ottamassa vähän välipalaa.

Asiakas tilaa kolmannen oluen: "Mitäs kansalaisuutta se sinun miehesi edustaa... En minä enää keskustaan viitsi lähteä kenkäostoksille, kun tuo kenkäkauppa tuossa... Bochum Total -festareilla silloin... Sinä olet kyllä mukava... Mitenkäs muuten siellä Englannissa...."

Asiakas pyytää laskun. Jättää 50% tippiä. Olipa hyvä, että oli hyvin hoidetut kädet!

Ja huomenna taas töihin.... Eikäkö tänään!

Saunailta

Suomi-Saksa -yhdistykseltä sähköpostia laittoivatten loppuvuoden tapahtumista. Siinähän jo vallan innostumaan ehti kun yksi tapahtuma oli "Pohjoinen saunailta". Ai että saunomaan? Minne? Milloin?

"Pohjoinen saunailta. Luentoja. Petteri Waris soittaa haitaria. Näytillä myös kuvia oikeasta savusaunasta sekä aidosta vihdasta/vastasta!"

Jaa... Mutta pääseekö siellä saunaan? Ja näppäileekö se Petteri sitä hanuriansa siellä saunassa? Eli mitä?! Että jos ei löylyihin pääse, niin sanonko minä minne ne valokuvat niistä vihdoistanne voitte tunkea? No vaikka saunan uuniin.

Nimim. Närkästynyt

Tabu

Alla olevassa kuvassa rouvan ehkäisypilleri vasemmalla. Eikäkö oikealla!! Vasemmalla??

Samaisessa kuvassa päiväkahviseuralaisen makeutusaine oikealla. Saattaa myös olla vasemmalla. Tai sitten ei saata olla.

Eipäkä tästä aiheesta sitten tämän enempää. Miähelle toitottelemme täältä rattoisaa Ranskan reissua, kotona kaikki reilassa!

Loma - haaveita vain

Se oli sitten loma. Ja se meni. Seuraavasti:

Maanantai

Klo 11 tapaaminen työkaverin kanssa työpaikalla. Kesätyöntekijöiden lähdettyä on vihdoinkin aika ja aikaa siivota, laittaa ja järjestellä.

Aloitellaan siivouspäivä kuitenkin työkaverin tuomilla sämpylöillä. Ja Mimosalla.

Sitten siivotaan, laitetaan ja järjestellään seuraavat viisi tuntia. Miäs tulee oman työpäivänsä päätyttyä rouvan työpaikalle, ottaa oluen, ja oluen jälkeen rouvan mukaansa. Haetaan kaupasta valmisruokaa, kun ei tässä nyt viiden tunnin Mimosa-session jälkeen mitään ruokia enää jaksa ruveta laittamaan. Miäs lämmittää uunin ja siellä lasagnen.



Tiistai

Miäs tekee aamulla aikaisin lähtöä ensin toimistolle ja sieltä sitten Pariisiin. Pitää vaihtaa vielä viimehetken kuulumiset ja rouvan yöunet katkeavat siihen. Kai sitä sinne allergiaterapiahoitoon näin aamullakin voi mennä, jää sitten iltapäivä vapaaksi. Suoritetaan myös flunssarokotteen ottaminen, siinähän se muun piikittelyn ohessa menee. Apteekissa yritetään vielä laittaa lääkitystä kohilleen, kun oli vähän huonoa tuuria edellisellä kerralla määrättyjen aineiden kanssa. Kö sitä yhtä ei voinutkaan allergikko käyttää kö siinä on sitä asetyylisalesyyliä ja sitä toista kö siinä oli soijaa. Vaihdetaan sopivampiin aineisiin.

Pikainen aamukahvi Mandrassa ja kotiin. Ihanaa, nyt voi sitten iltapäivän ottaa rennosti. Ruvetaan pyykkäämään.



Keskiviikko

Se on loma ny. Ei niin mitään ohjelmaa tälle päivälle. Nyt kun on aikaa, niin voisihan tuota suorittaa Qualiteersin kirjanpidon.

Illalla rentoudutaan TV:n ääressä ja saadaan suklaaähky. Nyt on lomafiilis kohillaan!



Torstai

Lomaviikon vapaata aikaa on hyvä hyödyntää hoitamalla rästiin jääneitä tapaamisia. Ajellaan Witteniin pankkiin setvimään setvimistä vaativia asioita. Loppuillan voi sitten taas rentoutua ja suklaaähkyillä. Ja odotella miästä kotiin Pariisista.

Kello 16 soi puhelin. Työkaveri soittaa. Paniikkihätätila työmaalla, kukaan ei pysty kykenemään töihin illan viimeisiksi tunneiksi. Mennään töihin klo 23 - 03. Kotiutuminen tapahtuu kyä vasta viiden kieppiin. Ei muuten, mutta kun se miäskin sitten päätti tulla työreissun jälkeen lasilliselle. Ei ymmärtänyt kotionsa mennä suorinta reittiä.



Perjantai

Aamun labra-aika tuli onneksi eilen peruttua, ihan ei olisi nyt kyllä jaksanut kahdeksalta siellä istua. Käydään kuitenkin allergiaterapiahoidossa puoliltapäivin. Miäs lähtee illaksi kaverin kanssa Kölniin rymyryyppyrälläysreissulle, ja itsehän tässä voi ennen omiin illan rientoihinsa lähtemistä ottaa päikkärit. Paitsi ettei voi. Kun naapurissa huutaa porakone.

Päiväunet siirtyvät myöhemmälle. Nokosten jälkeen lähdetään tyttöjen iltaan. Kuinkahan semmoisessa tapahtumassa käyttäydytään. Sitä kun ruukaa aina vaan poikien illoissa notkua... Pitääköhän siellä avautua? Saako ottaa normaalit ruokajuomat?

Tyttöjen ilta aloitetaan klo 21.



Lauantai

Tyttöjen ilta lopetetaan varovaisten arvioiden ja erinäisten muistikuvien mukaan klo 8. On luultavasti otettu normaalit ruokajuomat ja ehkä pari napanteria siihen päälle.

Lounasajan kieppeillä huomataan, että jääkaapissa ei ole valon lisäksi juurikaan muuta. Raahaudutaan ruokakauppaan. Mieleen juolahtaa ajatus seuraavasta tulevasta juhlapyhästä ja päätetään ostaa Halloween-makeisia. Paitsi että ei osteta. Makeisosaston sesonkihyllystä löytyy joulusuklaata. Ja pääsiäismunia.



Sunnuntai

Käydään reippaalla happihyppelyllä pirtsakassa syyssäässä. Otetaan päiväunet kun kukaan ei poraakaan näin pyhänä. Pyykätään. Kokataan kanankoipia. Jälkiruuaksi jäätelöä. Töllötetään telkkua.

Loma on ohi. Paitsi ettei ihan ole. Kun maanantaille ja tiistaille sattui vapaata. Jos sitä vaikka sitten lepäisi vielä pari päivää...

Lomahaaveita

Se olisi sitten kesäkauden viimeinen työvuoro tiedossa kapakin 20-vuotisjuhlan merkeissä. Sen jälkeen on lupailtu viikon, puolentoista verran lomaa, että jaksaa sitten talvikauteen.

Rouva kysyy miäheltä, että onko sinne Pariisiin nyt pakko joka viikko lentää, että jos rouvan loman ajan ihan vaan päivät toimistolla ja illat kotosalla. Olisi sitten aikaa siivota, laittaa ja järjestellä.

Miäs tuijottaa rouva ja toteaa: "No tässä onkin tosiaan tullut jo mietittyä, että milloinkahan sitä oikein olisi aikaa siivota, laittaa ja järjestellä..." ja poistuu takavasemmalle varmistamaan seuraavan viikon Ranskan reissun.

- Juban Viivi & Wagner -sarjakuva otettu omin luvin käyttöön internetistä. Kiitos ja anteeksi.

Terveydenhuollon (hammas)rattaissa

Aivastusministeriöstä (Gesundheitsministerium - suomennos M.Sallinen) päivää!


Eli saksalaisesta terveydenhuollosta olisi nyt pari painavahkoa sanaa sanottavana kun tuli poikettua tänään hammaslääkärissä. Henkilön hammas lohkesi ja vaikkei se kipunoinutkaan, niin pakkohan sitä on lääkäriin mennä (vaikkei taho). Turha sinne on kuitenkaan soitella, sanovat vaan, että tulkaa kello 8 (ei muuten tulla) tai klo 15 (no silloin ehkä ollaan jo hereillä) ja varatkaa reilusti aikaa odottamiseen. Ihan vallan kun nyt sitten klo 15:01 henkilö siellä ilmoittautuu ja vielä pahoittelevat, että tässä saattaa nyt kestää, niin onhan se lähes sietämätöntä, että klo 16:03 henkilö on pihalla korjattu hammas suussaan. Olisi ollut ehkä jo aikaisemminkin, ellei olisi jäänyt vielä kuulumisia ja baarivinkkejä vaihtamaan lääkärin ja hoitajan kanssa.


Elokuussa tuli myös poikettua paikallisen sairaalan tiloissa...

Fakta 1: Henkilön jalka on leikattu muutama vuosi sitten.
Fakta 2: Henkilön leikattu jalka kipuilee aina silloin tällöin. Ja on oudon tuntuinen.
Fakta 3: Henkilö ottaa vastaan työn, jossa seisotaan/kävellään n. 9 tuntia työvuoron aikana.
Fakta 4: Henkilöllä on edellämainittuja työvuoroja toisinaan useampana peräkkäisenä iltana.

Niinpä sitten erään lähes, ties monennenko peräkkäisen, kymmentuntisen työvuoron aikana jalkaa on alkanut kovasti särkeä. Viiden minuutin matka kotiin kestää jalanlepuutustaukoineen reilun vartin. Kotona huomataan, että jalka on kovasti punainen ja turvonnut. Mutta kaitpa se siitä yön aikana. Paitsi että ei. Seuraavana aamuna jalka on vielä punaisempi ja vielä turvonneempi. Onneksi on vapaapäivä. Sohvalle vaakatasoon jääpussin kera. Kyä se siitä. Paitsi että ei.

Seuraavana iltana olisi tiedossa taas kymmenen tuntia työtä, saattaa olla yksitoistakin kun on lauantai. Voisihan sitä muuten, mutta mikään kenkä ei mene jalkaan. Ei sitä nyt paljasvarpain kai kehtaa kaljaa kantaa... Ensin soitto työkaverille ja sitten terveydenhuollon pyöritykseen. Eihän tässä muuten niin hätä, mutta kun on taipumusta kehittää sitä ruusua ja sen kanssa ei kuulemma pidä odotella ja onhan tämä nyt muutenkin vähän hankalaa kun ei pysty astumaan ja kai se on syytä tarkistuttaa.

Minnekäs sitä näin lauantaina sitten voisipi potilas mennä... Omalääkärin vastaanotto on kiinni, mutta ai niin, niiden puhelinvastaajaviestissähän kerrotaan viikonlopun vaihtoehdot. Pirautetaanpa sinne. Jaaha, että joku uusi hätäapulääkäripuhelinnumero, valitaanpa sitten 116 117 ja jo vain sieltä miellyttävä miesääni vastaa heti kun on näppäilty ohjeiden mukaan potilaan postinumero. Sanoo, että kotiinkin voivat tulla käymään, mutta kun kuvaillaan jalan olemusta, suosittelee miellyttävä miesääni pikimiten ottamaan kyydin lähimpänä päivystävään St. Josef-Hospitaliin, että siellä pääsee lääkärin pakeille.

Mieleen hiipii ne lukemattomat tunnit, joita Suomessa on aikoinaan viettänyt ensiavussa tai päivystyksessä tai mikäsenytonminnemennään kun pikaisesti lääkäriä tarvitaan. Miäs lähtee kuskaamaan, parkkeeraa lähelle sairaalan pääsisäänkäyntiä ja sitten klenkataan infoon. Inforouva nerokkaasti neuvoo jalkapuolelle, että portaat ylös ja apteekin ohi ja siinä heti oikealla on vastaanotto. Potilas kapinoi ja valitsee portaiden sijaan hissin. Hah!

Ilmoittautuminen sujuu sutjakkaasti. Ojennetaan sairausvakuutuskortti, sitten henkilöllisyystodistus, joka nyt tällä kertaa on suomalainen ajokortti. Vastaanoton rouva pyörittelee sitä (ja silmiään) aikansa ja kysyy: "Onko Teillä kuitenkin bochumilainen osoite?" Kyä löytyy, sitten pannaan vähän osoite- ja syntymäaikatietoja paperille. Ja pari allekirjoitusta. Sivusilmällä on tullut vilkaistua, että odotushuone näyttää onneksi melko tyhjältä. Sitten selviää, että odotushuone ei ainoastaan näytä tyhjältä, vaan on sitä myös. Potilas ohjataan samantien tutkimushuoneeseen ja noin puolentoista minuutin odottelun jälkeen lääkäri astuu sisään. Komea on, mutta vähän (jossei nyt elämäänsä, niin) työhönsä kyllästyneen oloinen.

Lääkäritohtorille vilautetaan jalkaa ja kerrotaan mikä mieltä painaa. Vastataan täydentäviin kysymyksiin lääkäritohtorin siirryttyä tietokoneen ääreen:

Kumpi jalka se nyt olikaan? Vasen.
Milloinka pitäisi töihin mennä? Tänään, mutta en mene.
Entä seuraava työvuoro? Ei tiedä kun ensi viikon työvuorolista tulee vasta huomenna.
Kirjoitetaanko sairaslomaa? Ei tartte, riittää kun ilmoitan, että olen muutaman päivän poissaoleva.

Lääkäritohtorin diagnoosi: Jalassa ilmeisesti rasituksesta aiheutunut tulehdus, ei vielä ruusu, pitää tarkkailla. Seuraavan viiden päivän ajan lepoa, kylmää käärettä ja tulehduskipulääkettä. Jos ei maanantaina näytä paranemisen merkkejä, pitää mennä uudestaan lääkäriin.

Mukaan vielä jonkinlainen diagnoosilapuke:

Jalkakipua (helvetinmoista särkyäkö tällä tarkoitetaan?) lievää punoitusta (ai se paloautonpunainen?), ei ylikuumentunut (ai kui, kun kaiken päivää on pitänyt siinä jääpussia?) eikä turvonnut (ai ihan muuten vaan potilas yritti läpsytellä niissä kauhtuneissa varvastossuissa, että ei suinkaan sen vasiten kun mikään muu kenkä ei mahtunut jalkaan?) - dänks!

Apoteekista vielä särkylääkkeet matkaan ja näin sitä on pyöritty terveydenhuollon rattaissa ehkä kymmenen minuuttia ja saatu lähes sinnepäin oikeaan osuneet diagnostiset huomiot. Samasevvälliä. Nyt saa luvan kanssa maata seuraavat päivät. Suloinen toimettomuus! Paitsi ettei ole. Kolmantena päivänä alkaa ahistaa ja on pakko ruveta pyykkäämään. Miäs on vähän vihainen kun se töistä kotiuduttuaan näkee puhtaat pyykit. Että ei olisi saanut klenkata sohvan ja pyykkihuoneen väliä. No ollaan nyt sitten miähelle tämän kerran miäliksi ja maataan sohvalla vielä tämä ilta ja seuraava päivä.