Poffertjes

Instead of pancakes or the Finnish plätty one can always try the Dutch version - Poffertjes. First of all you need a poffertjes pan, one like this:

Don't have one? Well, tough. Where can you get one? I've got no idea.... in Holland?

And then all you need is - as mentioned on the poffertjes flour pack:


Benodigdheden:
1 pak Koopmanns Poffertjes
8 dl melk
2 eieren
3 el olie

Keukengerei: 
Mixer of garde

Bereidingstijd: 
Ca. 30 minuten




And then you just follow the instructions... (suom.huom. Siitä sitten vaan!)
Bereidingswijze:

1. Doe de mix in een beslagkom en voeg de melk toe.

Done. Done?

2. Roer het geheel met een garde of mixer tot een glad beslag.

Did you find your garde?

3. Roer de eieren en de olie door het beslag.

Are you still following?

4. Laat de poffertjespan warm worden en vet de pan in met olie of boter.

It couldn't get easier than that!

5. Giet het beslag in de holletjes met een doseerflacon of lepel.

There you go, with a lepel you can't go wrong.

6. Bak de poffertjes aan de onderzijde bruin.

Okay and then....

7. Keer, voordat het beslag helemaal is gestold, de poffertjes met een vork of prikker om en bak de poffertjes aan de andere zijde bruin.

You know, like this:

8. Serveer de poffertjes met boter en poedersuiker.

Instead of boter we had schenkstroop:

PS. Één pak (400g) is voldoende voor circa 150 poffertjes.

ENJOY!!!!

Päässsiäinen

Tikkutiistai

Kun ne siellä Käpylässäkin osti lammasta pääsiäiseksi, niin miksei sitten täälläkin. Ei tämä kyllä vissiin koskaan ole lammasta pannut... laittanut, mutta ei kai se nyt niin vaikeaa voi olla. Jaa, pitäisiköhän sitä tilata lihakauppiaalta etukäteen, että varmana saa. Soitto lihakauppaan, paljonkohan sitä... kyllä varmaan 500 g riittää. Lihakaupan rouva kysyy monelleko henkilölle on tarvis, kun yksi pauna on aika vähän. No pannaan sitten 700 grammaa. Kesken puhelun tulee kyllä miäleen, että kutsutaanko se yksi saksalaisvahvistus pääsiäisaterialle... Mutta kyllähän siitä riittää, kun semmoset 200 grammaa per pää on riittävästi. Mutta puhelimessa rouva meinaa, että 700 g on kahdelle hengelle sopiva, kun ei siitä lihasta aina tiedä. Mitä ei tiedä???


Kiirastorstai

Kiirusta pitää. Viimeiset toimistohommat kun on tämä sihteerin virkakin vielä olemassa. Sitten pääsiäissiivous. Pahimmat pölyt pois ja pääsiäiskoristeet pöytään. Ja kauppaan. Kas, jakavat olutilmaisnäytteitä täällä. Poikaystävä sai jo omansa, jonka lahjoittaa kyllä kuulemma miähelle, mutta pitäähän sitä itsekin hakea. Että miäs saa kaksi ilmaiskaljaa. Ilmaiskalja on hyvä, kun se olut on muuten niin kallista täällä Saksan maalla vai eikö ole? Syntiähän tämä varmaan on. Ilmainen alkoholi. Ainakin näin pääsiäisenä. Kiitos Jeesus. Amen.

Maalattuja munia pitää ostaa myös, minä en kennenkään munia maalaa. Ja se lammas pitää hakea. Se lihapala siis, ei kai koko lammasta. Kuten puhelimessa sovittiin, liha noudetaan torstai-iltapäivänä. Hiltunen päivää, oli lammasta tilattu. "Mikä oli nimi?" Hiltunen. "Mikä?" Hil-tu-nen. "Lauantaiksi oli tilattu." Eikäkö täksi päiväksi. "Ei kun lauantaiksi." Eikäkö täksi päiväksi!! Kymmenen minuutin setvimisen ja lihamestarille otetun puhelun jälkeen selviää, että liha oli tilattu täksi päiväksi, ja kaiken lisäksi se lihakimpale löytyy. "Se on nyt kyllä reilu kilon pala, mutta parempi niin, kun ei siitä lihasta tiedä." MITÄ EI TIEDÄ??!! Mutta eipä tuo haittaa, nyt voi sitten sen saksalaisvahvistuksenkin kutsua pääsiäisaterialle. Otetaan vielä pupun muotoista makkaraa miähelle. Ja kaupanpäällisiksi antavat sinisen munan. Illalla sitä harhautuu viälä miähen kanssa kahden kapakin kiarrokselle, kun miähälläkin alkaa neljän päivän vapaa.


Piiiiiitkäperjantai

No ei tämä nyt niin pitkä ole. Aika normi. Rentoa ja leppoisaa on. Valkea joulu jäi puuttumaan, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että saadaan valkea pääsiäinen. Kivakiva! Perjantai on perinteisesti pastapäivä, joten makaroonit kattilaan ja bolognesesoosia tykö. Miähellä on lasissa erinomaisen hyvää punaviiniä (ilmaispullo edelliseltä viinikauppareissulta) ja sitä tulee sitten maisteltua.




Lankalauvvantai

Aamiainen:

Munat

Perunapiirakat

Pupumakkara

Illallinen:

Lammas marinoidaan valkosipulilla ja rosmariinilla. Kokki ja apukokki äidin lahjoittamilla aperitiiveillä:

Lampaanlihaa ei pidä paistaa liikaa eikä liian kuumassa. Kuulemma semmonen 75 asteen sisälämpötila on hyvä. Onneksi on se paistomittari, joka löytyi sen joulukinkun paistamisen jälkeen. Kun lammas on ollut uunissa reilun tunnin, 125 asteessa, mittari näyttää 60 astetta. Apua, illallisvieras tulee kohta eikä tää liha paistu. Lisätään uunin lämpötila 150 asteeseen, se kai menettelee vielä. Reilun vartin kuluttua 25 astetta kuumemmassa uunissa muhineen lampaan lämpötilaksi paistomittari näyttää alle 55 astetta.... MITÄ VIT...??!!


Mutta hyvä siitä tulee. Rosmariiniperunoita ja punaviiniliemi tykö. Ja lihaa on riittävästi kolmellekin hengelle. Hyvää ruokahalua!

 

Gottfried näyttää hieman järkyttyneen lajitoverin kohtalosta:

Lammasta ennen ja jälkeen

Jälkiruoka on hommattu Suomesta viikkoa aiemmin:

Muumejako näistä kuoriutuu?

Tänään on myös Tabletop Day, joten pelit ja vehkeet esiin:

Alhambrassa

1. pääsiäispäivä

Tulee nukuttua pitkään. Ja sitten viime yönä ne on menny kelloja kääntämään eli tuli nukuttua vielä tunti pidempään. Maalattuja munia aamupalaksi ja lammasta päivälliseksi. Siitä reilun kilon palasta riittää ja riittää.... Kun ei se lihakaupan rouva siitä lihasta tiennyt. En tiedä minäkään. Muuta kuin että se maistuu. Tänäänkin. Ja sitä jää vielä. Iltasella alkaa tehdä mieli siideriä. Jos sitten Mandraan. Miäs jää kotiin pelaamaan tietokoneella. Nörtin silmät on jo iltapäivän pelaamisesta kierossa, mutta jatkakoon ny sitten. Mandrassa ilta muuttuu aamuksi, siideri vaihtuu aamukahviin. Tämä on varmaan se varsinainen kesäaikaan siirtyminen kun kotiinpaluu tapahtuu vasta kymmeneltä aamulla kirkkaassa auringonpaisteessa.


2. pääsiäispäivä

Eikö nämä pyhät jo lopu? Miäs notkuu aina vaan kotona, eikö täällä ny kukaan enää käy töissä? Pitkän päiväkävelyn ja nukkumatta jääneen yön jälkeen kokkaaminen ei innosta ja koska pakastimen tyhjentäminen ei koskaan ole huono idea, nautitaan illalliseksi laskiaiselta jäänyttä hernerokkaa ja jälkiruuaksi joulutortut. Oikein maukas pääsiäispyhän ateria. Vielä kun katsotaan Hercule Poirot Hallowe'en Party -elokuva, on aika lailla saatu kerralla kasaan useampikin juhlapäivä.

Mandran musamaanantait - kausi 2

07.01. T'N'T & DIE FREEDES
Korvatulehdus ja vahva lääkitys pakottavat jäämään kotiin. Kauden avaus jää väliin.

14.01. SUSANNA KEYE BAND
Kiva country-meininki. Tästä olis miäskin tykänny, harmi kun se ei ny työkiireiltään joutanu kuuntelemaan.

21.01. EVA HERKENDELL
Tästä opestahan sanottiin jo ensimmäisellä kaudella että ei jatkoon. Mitä se täällä taas tekee?! Ranteet auki tunnelma. Myös henkilökunta näyttää kärsivältä ja tarjoaa sen vuoksi  snapsikierroksen tai pari.

28.01. LAX ALEX BIO TRIO
Pate Basso ja Pantterit -meininki. Skiffleä ja muutenkin leppoisaa menoa. Loppua kohti meno vain paranee. Henkilökuntakin on hyvällä tuulella ja tarjoaa sen vuoksi  snapsikierroksen tai pari.

04.02. SINISTER URGE
Tämän ryhmärämän äänestämme kauden parhaaksi jo tässä vaiheessa, vaikkemme tulevasta vielä tiedäkään. Jos joku tästä panee paremmaksi, niin saa panna. Pelkästään pitkätukkahipin hunajainen ääni saa rouvan hanhenlihalle (niinkuin saksalainen sanoo). JATKOON!!!! Tällaisina iltoina sitä ajattelee, että hyvä kun tuli taas(kin) raahauduttua paikalle. Ja miäskin on mukana vaikkakin poistuu paikalta juotuaan karahvillisen punaviiniä ja yhden oluen. Mahtava ilta.

11.02. OFEUA
Nyt se iskee. Totaalinen haluttomuus siirtyä kotisohvalta yhtään minnekään ja kyllästyminen Mandrassa maanantai-iltaisin istumiseen. Joutaahan siellä sitten istua taas tiistain ja keskiviikon. Huolestuttavaa.
PS. Ei sittenkään niin huolestuttavaa, olikin vain flunssa tulossa. Huh!

18.02. LINDA, TODD AND THE HAIRY TWO
Bochumin teatterin porukkaa. Kiva meininki ja hyvä boogie. Tupa on tupaten täynnä. Niin täynnä ettei bändistä näe vilaustakaan. Mutta pääasia että kuulee.

25.02. SAUHUND (suom. Sikakoira)
Aivan sikapaskaa musaa. Mies ja syntetisaattorikosketinsoittimia. Jos aiemmin mainittu ope oli ranteet auki musaa, niin tämä on vielä pahempi. Musiikkia voisi kuvailla yhdellä sanalla ja se on: Poikkitaiteellista  ja -tieteellistä progressiivistä modernia elektroteknojazzia. Taisikin tulla useampi sana. Vehkeistä kuuluu välillä ääniä, joita epäilemme ensin tekniseksi häiriöksi, mutta ilmeisesti nekin kuuluvat ohjelmistoon. Epäselväksi jää myös laulaako Sikakoira saksaa, puolaa vai kenties japaniaa. Henkilökunta tarjoaa omaan ja kanta-asiakkaiden kärsimykseen snapsikierroksen tai pari.

04.03. THE MAN AND THE MIRROR
Leonard Cohen coverband. Tosin bändin toinen puolisko on juuttunut ruuhkaan ja ehtii vasta toiseen erään. Ensimmäinen puoliskokin eli mies ja kitara antaa odottaa itseään lähes 40 minuuttia, soittaa sitten puoli tuntia ja pitää parinkymmenen minuutin tauon. Ekassa erässä tekniikkakin pettää ja laulajan ilmeisen kaunis ääni peittyy puheensorinan alle (pitäkääprklneturpannekiitänneontultukuunteleenmusaa!!!) Sitten paikalle saadaan mies ja peili... eikäkö viulu, ja ensimmäisen yhteisen biisin jälkeen pitävät kaljapaussin. Nesteytys onkin tärkeää.  Osa biiseistä tulee kahteen ellei kolmeenkin kertaan. Mutta kun lopulta pääsevät vauhtiin, niin eipä tuo haittaa ja välillä päästään jo irkkutunnelmiinkin. Miä tykkään!  Miäs osaa taas poistua paikalta juotuaan kirahvillisen punaviintä ja yhden olusen. Viksut osaa. Bändi jatkaa encoreilla tunnin ellei toistakin. Eivät osaa lopettaa soittamista. Ja eräät eivät osaa lopettaa juomista. Kaiken maailman sveitsiläisiä vodkiakin pitää mennä maistelemaan. Mutta niitä norjan kertauskursseja tulee otettua niin harvoin, että menköön ny tämän kerran.

11.03. ARTIG (suom. Kiltti)
Ei ny ollu kovin kiltti, ku ei tullu ollenkaa.... Sen tilalla joku muu, mikä? Ei tiedä kun itse oli kiltti ja siider.. musiikin sijaan valitsi leffaan menon miähen kanssa. Ja siihen päälle purilaiset Mäkkäristä. Kiitos.

18.03. KATRINS GITARRE
Kukaan tarjoilijoista ei tahtoisi olla työvuorossa kun tämä on kuulemma niiiiiiin tylsä. Paikallinen tyttö ja kitaransa on esiintynyt useinkin paikallisissa kuppiloissa ja jotenkin sen on onnistunut välttämään. Mutta nyt! No ei tämä nyt niiin huono ole, eka biisi kulkee ihan mukavasti. Viides biisi on kuulemma vähän melankolisempaa. AI VIELÄKIN MELANKOLISEMPAA? Alan ymmärtää miksi miäs ei halunnut mukaan, kun on tämän jo kertaalleen kokenut. Kitara-Katrin laulaa vähän kovempaa kuin opettaja-Eva, mutta muuten sama. Eli ilmaisia snapseja yhteiseen kärsimykseen kierros tai pari. Tauon jälkeen kestää hieman ennenkuin bändi käynnistyy, miettivät kuulemma missä järjestyksessä biisit pitäisi soittaa. MITÄ VÄLII KU NE KUULOSTAA KAIKKI SAMALTA!? Encoreksi tuutulaulu, että kaikki varmasti nukkuvat hyvin myöhemmin. MITEN NIIN MYÖHEMMIN, TÄÄLLÄ ON VAIVUTTU UNEEN JO PUOLITOISTA TUNTIA SITTEN. Ei jatkoon! Pliis, eihän enää ikinä!

25.03. KAI HOFFMANN FEAT. SECRET DISCOVERY 
Sitä on aamulla herätty Helsingin Käpylässä kello 04:40 paikallista aikaa ja palattu kotiin matkalaukku täynnä HK:n simppaa ja salmiakkia. Unet on jääneet vähiin, kiitos viisikymppisen Ikurin pojan ja käpyläläläläisten. Vielä iltapäivästä on ihan varmaa, että raahaudutaan tälläkin kaudella katsomaan toista näistä paikallisesti kuuluisista Hoffmann Brotherseista (ihan varmaksi ei pysty sanoon kumpaa, ku ne on samanmunaiset kaksoset), mutta iltaa kohti alkaa näyttää siltä, että miäs ei lähe. Poikaystävä #1 ei lähe. Poikaystävästä #2 ei kuulu mitään. Yksinkö miä lähen? En lähe. Pitäkää musamaanantainne. Nyt riitti. Kausi on ohi.

Happy St. Patrick's Day!!!

Keisarin uudet vaatteet

Ja Viivin uudet prillit.

Tältä se näytti ennen

Tältä se näyttää nyt

Baarimaijan lauantai

Sitä tuli kaksi vuotta sitten vannottua, ettei ikinä enää karnevaaleihin töihin. Ei siksi, etteikö tarjoilijan työ sinällään siellä hauskaa olisi ollut, mutta kun pomon kanssa meni sukset ristiin. Mulle ei ruveta, nääs...!! Että ei tartte enää kysellä. En tule. Varmaan en tule.

Viime vuonna ei sitten kyselty. En olisi suostunut silloinkaan. Ja kainalosauvojen kanssa tarjoilu olisi saattanut olla hieman hankalaa.

Ja kuinkas sitten kävikään...

Eräs maanantai-ilta Mandrassa:  Sikäli normaali tilanne, että ilta menee Mandran baaritiskillä. Pomo (ei ihan selvinpäin) kysyy, tai lähinnä toteaa, että Frau Virpihän tulee sitten taas mukaan karnevaaleihin. Frau Virpi (lähes selvinpäin) vastaa kohteliaasti, että katsotaan nyt ja miettii keskenään, että tuskin tulee.

Lauantai-ilta pari viikkoa myöhemmin: Sikäli poikkeuksellinen tilanne, että ilta menee baaritiskin väärällä puolella. Sitä huomaa seisovansa karnevaalijuhlassa baaritiskin takana baarimaijana ja tekevänsä heti alkuun pomolle gintonicia vodkasta ja Fantasta. Kyse ei ole ammattitaidon, vaan ginin ja tonicin puutteesta.


Yhteenveto illasta:

Jalkojen päällä vietetty aika: 
10 tuntia

Tauot joiden aikana ehtii istahtaa: 
2 x 2 min.

Ruokailu: 
Vaihtoehtoisesti sämpylä vasemmassa kädessä kun oikealla ojentaa tarjoilijoiden tilaamia oluita tai sämpylä suussa kun avaa molemmilla käsillä kuohuviinipulloa.

Työnantajan tarjoamat juomat: 
Yksi kahvi. Vettä ja limunaadia. Useampi lasillinen kuohuviiniä. Parikymmentä napanteria.

Työkaverit: 
Mandralaisia. Ihania. Nuoria. Paitsi se baarimikko. Ihana toki sekin, mutta ei niin nuori.

Pomo: 
Ihana. Sukset kulki tällä kertaa samaan suuntaan. Ja se tarjosi sen kahvinkin.

Asiakkaat: 
Ihania. Niillä yksilläkin oli ollut suru puserossa kun hollantilainen lettipää ei viime vuonna ollutkaan tarjoilemassa. Halaamaan vallan tulivatten.

Palkka: 
Eikä! Ne antaa rahaakin tästä huvista ja hauskuudesta. Kiitos.

Työnantajan tarjoama aamiainen: 
Klo 05 Mandrassa. Munakokkelia ja lämmintä patonkia. Lisäksi normaalit ruokajuomat eli siideriä ja Jekkupellejä.

Kotimatkalle vielä Jekkupelle to go:

Normiperjantai

No se oli kyllä kiva! Semmonen hauska helmikuinen perjantai.

Päivä alkaa puoliltapäivin postitoimiston noin kahden kilometrin pituisessa jonossa, jossa sitä törmää yllätyksekseen yhteen saksalaiseen poikaystävään ja Lontoossa nykyisin asuvaan italialaiseen poikaystävään. Saksan- ja italiankielisten tervehdysten jälkeen kuulumiset vaihdetaan englanniksi, joka johtaa siihen, että kun pojat poistuvat paikalta, vanhempi herrasmies lähestyy, koputtaa olkapäälle: "Entschuldigen Sie bitte.... Anteeksi, kuulin että puhuitte äsken englantia, voisitteko auttaa." Herralla on kädessään Englannista saapunut kirje, eikä oikein ota tolkkua lähettäjän osoitteesta, johon nyt pitäisi vastauskirje postittaa. Että mikä siinä on katuosoite ja mikä postinumero jne. Eihän niistä tolkkua tavallinen eurooppalainen otakaan, sen verran on saarelaisilla oma meininki. Onneksi on sukua saarella, joten sikäli tämä on helppo homma. Selvityksen jälkeen herra kiittää kauniisti ja poistuu takavasemmalle.

Postista matka jatkuu pankkiin. Sielläkään ei saa rauhassa jonottaa kun silmälääkärin vaimo ja/tai/sekä että vastaanottoapulainen hyökkää jutulle. Siinä käydään läpi silmälasit ja karnevaalit. Silmälääkäri itse tyytyy vain pankkiautomaatilta poistuessaan toivottamaan hyvät viikonloput. Ei kysy mitään silmätulehduksesta. Joka ei muuten vieläkään ole parantunut.

Seuraavaksi on pakko mennä farkkuostoksille. Lauantaiksi tarvii töihin mustat farkut eikä semmoisia omista. Tai saattaa olla, että omistaakin, mutta onhan tämä hyvä tekosyy käydä housukaupassa. Sovituskopissa on juuri riisunut farkkunsa kun jostain kuuluu "Hallo!" Varmaan naapurikopissa joku telefoneeraa, joten ei passaa puuttua keskusteluun. Uusi "Hallo!" ja koputus. Parasta kurkata verhon raosta. Aksentista päätellen Itä-Eurooppalaista alkuperää oleva vanhempi rouva pyörähtelee kaunis musta mekko päällään: "Entschuldigen Sie bitte... Anteeksi, voisitteko sanoa rehellisesti sopiiko tämä mekko minulle vai jätänkö mieluummin ostamatta." Suomalaisen rehellisyydellä voi vain todeta, että mekko näyttää upealta rouvan päällä. Rouva kiittää kauniisti ja poistuu etuoikealle, samalla kun tämä itse astuu takaisin sovituskoppiinsa. Onko se nyt sopivaa tällä lailla alushoususillaan täällä hypellä.

Minuuttia vaille kaksi tämä istahtaa Mandrassa kantapöytäänsä. Suosikkikokki kipaisee ohi ja tietenkin siinä tulee kiljaistua: "Kiva ku oot töissä, tahtoo aamiaista." Suosikkikokki toteaa, että hänen työvuoronsa on juuri loppu, kipaisee kuitenkin takaisin keittiöön ja hetken päästä edessä on herkullinen annos. Paistetut munat paahtoleivällä. Kinkkua ja juustoa tykö. Ja extra-annos tomaatteja, kun kokki tietää, että tämä tykkää tomaateista. Tämä on tyytyväinen ja kokkikin pääsee kotiin. Hetken päästä paikalle pölähtävät yllättäen jo postitoimistossa tavatut poikaystävät.

Neljältä lähdetään kollegan ja pomon kanssa kohti Wattenscheidia. Pitää rakentaa baari huomista karnevaalia varten. Kahdeksalta on valmista, myyntitiski ja työtaso kasassa ja putsattuina, kaljat ja kuohuviinit ladottu kaappiin. On aika palata Mandraan. Työvuorossa olevalla baarimikolla on ollut syntymäpäivä sitten viime näkemän ja siinä on oiva tekosyy ottaa muutama snapsi. Paitsi että tänään ei voi olla myöhään liikenteessä kun huomenna on se rankka työvuoro. Mandrassa usein kiertelevä ruusukauppias pysähtyy kohdalle ja ojentaa ruusun: "Älä pelästy, ei maksa mitään, tahdon vain lahjoittaa sinulle ruusun jos kelpaa." Kiitos.

Istuskellaan iltaa siideri kädessä ja tupakki toisessa. Ja juttuseuraksi saapuu omalääkäri. Kalja kädessä ja tupakki toisessa. Se on hyvä kun on lääkärin valvonnassa täällä baarissakin. Mutta kotiin olisi hyvä mennä ajoissa kun huomenna on se rankka työvuoro.

Sovitaan kollegan kanssa, että ehdottomasti viimeistään yhdeltä lähdetään kohti kotia ja lyödään oikein kättä päälle. Vartin yli kolme lähdetään kotiin. Kassissa kahdet uudet mustat farkut ja kourassa ruusu.