Perjantai 4.3.
klo 11:00 - Ensimmäinen kahvi Mandrassa, useampi käynti kellarissa ja viinavarastossa. Henkilökunnan juomia ei saa unohtaa!
klo 13:00 - Toinen kahvi, loput tavarat toimistolta ja kesäterassikopin kaaoksesta. Mutta missä helevetissä kaikki pullonavaajat on?!
klo 14:30 - Aamiainen, kolmas kahvi ja jalkapalloveikkauksen teko... sinne meni nekin rahat taas toisten taskuun!
klo 16:00 - Neljäs kahvi, vai oliko se siideri, vai molemmat, ja lähtö karnevaalipaikalle.
klo 16:30 - Kolmen tunnin siivous- ja järjestelyurakka alkaa.
klo 20:00 - Motoristipoikien baarissa kaljalla. Nahkaliivejä, poninhäntiä ja tatuointeja, mutta ei lainkaan naisia.... mitäs poikia nämä oikein on?
klo 21:00 - Ensimmäinen siideri Mandrassa. Miska kutsutaan iltakaljalle.
klo 21:30 - Miska saapuu iltakaljalle nautittuaan kotona ensin pari lasillista punaviiniä.
klo 22:00 - Toinen ja viimeinen siideri.
klo 23:00 - Kolmas ja ehdottomasti viimeinen siideri. Puoliltaöin on pakko olla nukkumassa, että suoriutuu seuraavan päivän tarjoilukeikasta.
klo 00:00 - Neljäs siideri. Miska poistuu juotuaan yhden oluen sijasta neljä olutta. Lupaan Miskalle tulla kotiin ihan pian. Itselleni lupaan ehdottoman varmasti ja lopullisesti olla kello 2 kotona.
klo 03:00 - Viidennen siiderin ja parin "henkilökunnan" snapsin jälkeen lähden hoippumaan kohti kotia.
klo 04:00 - Sänky, oi ihana sänky.
Lauantai 5.3.
klo 11:00 - Herään. En tahtoisi vielä nousta, mutta uni ei tule enää. Illan tarjoilukeikka jännittää.
klo 14:00 - Aamiainen kotona. Hermoilua.
klo 17:00 - Lähtö Mandraan. Kahvi, cola ja kaksi lasia kuohuviiniä.
klo 18:30 - Saapuminen karnevaalipaikalle.
klo 18:45 - Ensimmäiset asiakkaat 40 hengen pöydässäni. Sikäli outoa, että tilaisuus alkaa vasta klo 19.
klo 20:15 - Vilkaisen ensimmäisen kerran kelloa ja tarjotinkäteni kramppaa jo.
klo 22:30 - Haukkaan sämpylän ja ehdin pitää tupakkitauon. Cola ei ole koskaan maistunut näin hyvältä. Salissa on kuuma!
klo 00:00 - Kylki kramppaa. En jaksaisi kantaa enää yhtäkään kaljapulloa pöytään. Onneksi snapsia on tarjolla meille tarjoilijoillekin, ehkä se rentouttaa.
klo 02:00 - Viimeinen asiakkaani on poistunut. Siivousta, pullojen ja lasien keräilyä pöydistä. Kaksi uutta 24-vuotiasta tarjoilijatyttöä järkyttyvät kuultuaan ikäni - ovat luulleet minua vähän päälle kolmekymppiseksi. Kiitos siitä.
klo 04:00 - Tilaisuus on päättynyt, rahat on laskettu, autokyyti odottaa. Autoon, johon mahtuu mukavasti neljä ihmistä, sulloutuu kuusi henkilöä.
klo 04:30 - Saavumme Riff-klubille. Saamme henkilökunnan juomakortit. Juomme.
klo 07:00 - Riff-klubi sulkeutuu. Emme lähde kotiin, mikä olisi viisasta, vaan jatkamme Intershopiin. Matkalla toinen 24-vuotiaista tarjoilijatytöistä toteaa minulle, että hänen äitinsäkin täyttää tänä vuonna 43. Auts. Oliko se pakko sanoa ääneen?!
klo 08:00 - Snapseja kannetaan pöytään sitä mukaa kun edelliset on juotu. Kukakohan nämäkin kaikki juomat maksaa, minä se en nimittäin ole.
klo 09:05 - Hoipumme juuri Mandran ohi, kun joku huutaa Joachimia nimeltä. Mandran kokkipoika kutsuu meidät aamiaiselle.
klo 10:00 - Mandra aukeaa, olen syönyt aamiaisen, juonut liikaa kahvia(kin) ja tahdon kotiin, mutta jalkani eivät suostu liikkumaan. Väsyttää.
klo 11:00 - 24 tunnin karnevaali(t)yö on takana, kaadun sänkyyn.
klo 17:00 - Herään nälkäisenä. Pohkeet ovat jumissa. Ja lompakossa mukava taskuraha edellisillan keikasta.
Lopuksi vielä muutama vinkki extra-tippien saamiseksi:
- Letitä hiuksesi. Ihmisistä on hauska kutsua sinua Peppi Pitkätossuksi ja vetää leteistäsi. Kyllä sillä aina vielä yksi lisäeuro irtoaa.
- Ole rehellinen. Kun rouva pimeässä ja humalassa antaa sinulle liikaa rahaa, palaa takaisin heti huomattuasi virhe, ja näin saat 14 euron juomista 50% eli 7 euron tipin. Ja hyvän mielen koska olet kunnon kansalainen.
- Ole suomalainen. Kun asiakas huomaa aksentistasi sinun olevan ulkomaalainen, tunnusta samantien tulevasi Suomesta ja kuulet kuinka suomalaiset ovat mukava kansakunta, ja näin olet taas saanut muutaman euron enemmän.
maanantai 14. maaliskuuta 2011
torstai 24. helmikuuta 2011
Ruotsinlaivalla(ko)
Perjantaiaamu, kello vähän yli kahdeksan. Aivan liian aikaista, mutta tässä sitä seisoo, valmiina ostoksille. Aamiainen on vielä syömättä, mutta sen ehtii sitten myöhemminkin, nyt ostoskärryä lykkimään. Onneksi ei pahemmin keinuta ja kärryt pysyvät kurssissa. Oma olo on kyllä tähän aikaan vielä vähän hutera, vaikkei ole edes krapulaa, niinkuin ruotsinlaivalla yleensä tällä kellonlyömällä asian laita saattaa olla.
Ensimmäiseksi kurkkaus meikkiosastolle, mutta ei löydä hakemaansa. Tiedustellaan, josko rouvaa auttaa voidaan, mutta avuntarjoajan käyttämä kieli on ajankohtaan nähden väärä (= ei suomi), ja näin aikaisin aamulla ei pysty ajatuksiaan muuksi-kuin-äidinkieleksi kertomaan, joten lähtee kiukkuisena ja itseensä närkästyneenä, kärryt kolisten, eteenpäin.
Ja sitten. Karkkihyllyjä vasemmalla. Oikealla! Edessä! Oi, jättekiva, täällähän on Maraboun-suklaata; maitosellaista ja Daim-patukoita (entisille nuorille muistutukseksi, että ennenvanhaan ne kirjoitettiin hienosti jiillä: Dajm). Ja monenlaisia salmiakkeja... Ei ole totta, Pingvin Salt Pastiller!!! Tällä kertaa pikku pussissa klassisen muovipurnukan sijaan.
Viiniosasto on uskomaton, tällaista ei muista nähneensä. Löytää hyllystä monia suosikkejaan, joiden hinnatkin ovat kohdillaan. Viinien parissa vierähtää tovi (arvio 45 minuuttia), mutta tällä kertaa viinit jäävät hyllyyn, sillä viinikaapissa ei nyt valitettavasti ole sijaa uusille tulokkaille. Väkevien puolelta löytyy mm. Finlandia-vodkaa ja Koskenkorvaa, mutta niillekään ei nyt ole tarvetta. Oluthyllystä sentään tarttuu pari pakkia Miskalle viemisiksi. Suuta kuivaa tämä juomaosastolla pyöriminen, joten nappaa vielä tölkillisen Fantaa mukaansa. Herkkujuomaa, joka oli uutta ja ihmeellistä silloin kun siihen tutustui ensimmäisellä ruotsinlaivamatkallaan, josta on nyt vierähtänyt vuosi(kymmen) jos toinenkin.
Maksaa kassalla. Juo Fantan. Pakkaa tavarat autoon. Ajaa Mandraan aamiaiselle. Ja kiittää paikallista Edeka-marketia tästä yllättävästä shoppailukokemuksesta.
Ensimmäiseksi kurkkaus meikkiosastolle, mutta ei löydä hakemaansa. Tiedustellaan, josko rouvaa auttaa voidaan, mutta avuntarjoajan käyttämä kieli on ajankohtaan nähden väärä (= ei suomi), ja näin aikaisin aamulla ei pysty ajatuksiaan muuksi-kuin-äidinkieleksi kertomaan, joten lähtee kiukkuisena ja itseensä närkästyneenä, kärryt kolisten, eteenpäin.
Ja sitten. Karkkihyllyjä vasemmalla. Oikealla! Edessä! Oi, jättekiva, täällähän on Maraboun-suklaata; maitosellaista ja Daim-patukoita (entisille nuorille muistutukseksi, että ennenvanhaan ne kirjoitettiin hienosti jiillä: Dajm). Ja monenlaisia salmiakkeja... Ei ole totta, Pingvin Salt Pastiller!!! Tällä kertaa pikku pussissa klassisen muovipurnukan sijaan.
Viiniosasto on uskomaton, tällaista ei muista nähneensä. Löytää hyllystä monia suosikkejaan, joiden hinnatkin ovat kohdillaan. Viinien parissa vierähtää tovi (arvio 45 minuuttia), mutta tällä kertaa viinit jäävät hyllyyn, sillä viinikaapissa ei nyt valitettavasti ole sijaa uusille tulokkaille. Väkevien puolelta löytyy mm. Finlandia-vodkaa ja Koskenkorvaa, mutta niillekään ei nyt ole tarvetta. Oluthyllystä sentään tarttuu pari pakkia Miskalle viemisiksi. Suuta kuivaa tämä juomaosastolla pyöriminen, joten nappaa vielä tölkillisen Fantaa mukaansa. Herkkujuomaa, joka oli uutta ja ihmeellistä silloin kun siihen tutustui ensimmäisellä ruotsinlaivamatkallaan, josta on nyt vierähtänyt vuosi(kymmen) jos toinenkin.
Maksaa kassalla. Juo Fantan. Pakkaa tavarat autoon. Ajaa Mandraan aamiaiselle. Ja kiittää paikallista Edeka-marketia tästä yllättävästä shoppailukokemuksesta.
maanantai 7. helmikuuta 2011
Mandran musamaanantait - Mandra music Mondays
Raporttini Mandran elävän musiikin maanantai-illoista. Suomeksi, muutamalla ulkomaankielisellä kommentilla.
My report of the live music Mondays in Mandra. Mostly in Finnish, but with some comments in English... bzw. auf Deutsch.
22.11. Tess Wiley - tyttö ja kitara. Kaunis ääni, kiva kitara, leppoisia balladeja. Pitemmän päälle hieman unettavaa. Ei ottanut yleisöään. Join liikaa siideriä ja Jekkupellejä. Pojat tarjos. Uli söi kaikki sipsit ja suolatikut. Stefun piti mennä seuraavana aamuna aikaisin töihin. Brööselin setä leikki DJ:tä. Varoituksen sana: Aina kun Stefulla on aikainen aamu, voit olla varma, että ennen neljää et baarista poistu. Ja aina kun Brööselin setä alkaa leikkiä DJ:tä, voit olla varma, että istut baarissa vielä aamuseitsemältä kun siivojarouva saapuu.
Music okay. Too much cider and too many Jekkupelles. Uli ate all the crisps and salt sticks. Stefan had to go to work very early so he only stayed till 4 a.m.
29.11. Kapelsky - kolmen hemmon bändi: viulu, kitara ja läskibasso. Tunnelma oli hauska. Luulin olevani kaiken iltaa "Viulunsoittaja katolla" -musikaalissa. Tykkäsin. Jatkoon. CD omistuskirjoituksella ja nimmareilla varustettuna. Puoliltaöin talon tarjoamat kuohuviinit synttäriään viettävän bändin pojan kanssa. Uli söi kaikki piparit ja suklaat. Stefu lähti yllättävän ajoissa kotiin. Sillä ei kai ollut aikainen herätys. Miskakin pääsi lopulta pois Suomesta ja ehti juhlimaan 11 Saksan vuottamme. Juhlimme Miskan kanssa siihen asti kun siivoojarouva tuli. Voi olla että join liikaa siideriä. Ja Jekkupellejä.
Very nice. Uli ate all the gingerbread and chocolate. But who ate Uli's balls? Celebrated with Miska our 11 years in Germany. It might be that I had too much cider. And too many Jekkupelles.
06.12. Katrins Gitarre - ilmeisesti siis Katrin-niminen tyttö ja kitara. Kuuleman mukaan myös muita henkilöitä ja instrumentteja. Olin kotona kipeänä. Miska edustamassa. Kertoi, että Uli yritti syödä kaikki marsipaanit. En tiedä oliko Stefulla aikainen herätys, mutta Miska kotiutui jo kahdelta. Miska toi CD:n nimmareilla. CD:n perusteella ei välttämättä jatkoon.
I was sick at home. Don't know how an early morning Stefan had, but Miska was home already at 2 a.m. Miska also told that Uli tried to eat all the marzipan.
13.12. Darrin C. Huss - mies ja ääni, sekä kitaristi ja kosketinsoittaja, joka ei ilmeisesti ollut saanut juuri tälle illalle keikkaa Ruotsin laivalta ja oli siksi eksynyt kiduttamaan meitä epävireisellä ja kummallisella soitollaan. Laulaja aloitti vahvasti ja olimme jo laittamassa jatkoon, mutta pitkäksi venähtäneen tauon jälkeen tapahtunut muutaman laulun raiskaus pudotti hänet ja sai baarimikon pahalle tuulelle. Join liikaa vettä ja liian vähän siideriä. Lääkitys päällä. Aamuyön kuuntelin Abbaa ja auttelin baarissa.
Not so good. Might be better without the keyboard player and with more alcohol. I was on medication... Too much water, not enough cider.
20.12. Secret Discovery - bändin laulajana tuttu poika. Ei huono. Kyllä Kai laulaa osaa. Baari liian täynnä. Ja pää. Sain nimmarit jo aiemmin ostamaani levyyn. Ja halaukset. Bändin poikien ja muiden asianosaisten kanssa meni taas ihan liian pitkään. Brööselin setä oli DJ:nä. Ei muita muistikuvia.
Not bad at all. Too many people. Too many drinks. Can't remember that much. Except that once again Uli gave me his balls, I put them in my handbag and took home.
27.12. Hubert Dingeskirchen Trio - mikälie trio. En ollut paikalla. Olin sairaana. Ja Suomessa.
I was not there. I was sick. And in Finland.
3.1. Fan the Fire - esitteen mukaan kolme miestä ja yksi nainen. Olin käsittääkseni paikalla, mutta en muista tästä mitään. Eli ei vissiin jatkoon.
What happened...? Can't remember this at all. Were they any good? I'm pretty sure I was there... or was I?
10.1. Eva Herkendell - opettajatar ja kitaransa. Ja seuralainen ja kitaransa. Meinasin nukahtaa jo toisen biisin aikana. Pelkkiä balladeja. Ja pilasivat vielä upean 'Summerwine' -biisinkin. Okei, tämä oli hänen debyyttinsä ja parin encoren aikana tuntui hieman vapautuvan, mutta ei silti jatkoon.
Not my cup of tea. But at least one of us had a great evening fantasising about teachers. Uli ate all the crisps. No more 'Summerwine', but some more wine!
17.1. Bolle - Bochumin oma irkkumuusikko. Olin oikeastaan sairas, mutta silti paikalla, sillä tätä oli odotettu koko talvi! Laulaessaan irlantilaisempi kuin irlantilaiset. Tykkään. Jatkoon. Jos et tykkää irkkumusasta, pysy kotona äläkä mulle tuu valittaan! Illan parhaat naurut saimme kun Bolle pyöri keikan jälkeen baaritiskin takana ja muisteli aiempaa uraansa Mandran baarimikkona: "Tasan 30 vuotta sittenkin olin täällä töissä, tarkalleen 17.1.1981." Eräs asiakkaana ollut nuori tyttö kysyi: "Ihan totta, kuinka kauan?" Bolle vastasi: "Koko illan."
German singer, Irish music. I like very, very much! Uli ate all the crisps and bought me a whiskey. I think Stefan had an early morning, so we stayed quite late. Again.
24.1. Stefan Honig - mies ja kitara sekä toinen mies ja viulu. Kolahti ja kovaa. En olisi uskonut, että joku voi vetää koko illan balladeja, vieläpä ennestään täysin tuntemattomia, ja silti pitää niin hyvin otteessaan. Yhtään ei nukuttanut, päinvastoin. Ja kun mies välillä lauloi naturellisti, ilman mikrofonia, suoritus eikun parani. Lopulta sitten keksin, että tämähän on Düsseldorfin "The Frames". Tästä mainitsin myös laulajalle keikan jälkeen ja hän oli hyvin otettu. Glen Hansard on hänenkin mielestään yksi parhaista muusikoista. Onneksi, olisihan se ollut ehkä hieman kiusallista jos hän The Frames -mielleyhtymäni ja kehujeni jälkeen olisi todennut, että ihan p*ska bändi. Sain levyn nimmarilla. Hunajata, hunajata... Kyllä tämä Tapani Hunaja voitti nyt tämän laulukilpailun.
Not much to tell. Absof*ckinlutely my favourite!!!!! The Glen Hansard of Düsseldorf.
31.1. Tengo Hambre Pero No Tengo Dinero - Bochumin Indica (poikia lainatakseni) tosin vain neljällä tytöllä. Pari heistä tarjoilijoina eräässä kantabaarissamme. Baari niin täynnä etten nähnyt koko bändiä, mutta kuulin kyllä. Jatkoon, ehdottomasti! Muun muassa upea versio 'Mr. Sandman' -biisistä. Erittäin uskaliasta myös vetää 'Hallelujah', mutta se toimi, jopa siinä määrin, että huomasin olevani (saksalaisen sanoin) hanhen iholla. Sanoinko jo, että jatkoon? Jäin tälläkin kertaa, niinkuin usein aiemminkin, baariin auttelemaan siivoushommissa. Onhan sitä niiden ilmaisten siiderien eteen joskus jotain tehtäväkin.
Music was goooood! Did Uli eat all the crisps? He must have while we talked about his balls. He also got the CD with autographs and kisses. But what did Stefan get....? Uli: Watch and learn, watch and learn!
Now that we've survived the acoustic Mondays I would also like to thank our (mostly friendly) bartender and the waitresses, not forgetting the excellent food (from kitchen with loooove!).
PS. Kathrins Kuchen können und wollen wir auch nicht vergessen!!! Lecker!
Päätän raporttini täältä tähän.
My report of the live music Mondays in Mandra. Mostly in Finnish, but with some comments in English... bzw. auf Deutsch.
22.11. Tess Wiley - tyttö ja kitara. Kaunis ääni, kiva kitara, leppoisia balladeja. Pitemmän päälle hieman unettavaa. Ei ottanut yleisöään. Join liikaa siideriä ja Jekkupellejä. Pojat tarjos. Uli söi kaikki sipsit ja suolatikut. Stefun piti mennä seuraavana aamuna aikaisin töihin. Brööselin setä leikki DJ:tä. Varoituksen sana: Aina kun Stefulla on aikainen aamu, voit olla varma, että ennen neljää et baarista poistu. Ja aina kun Brööselin setä alkaa leikkiä DJ:tä, voit olla varma, että istut baarissa vielä aamuseitsemältä kun siivojarouva saapuu.
Music okay. Too much cider and too many Jekkupelles. Uli ate all the crisps and salt sticks. Stefan had to go to work very early so he only stayed till 4 a.m.
29.11. Kapelsky - kolmen hemmon bändi: viulu, kitara ja läskibasso. Tunnelma oli hauska. Luulin olevani kaiken iltaa "Viulunsoittaja katolla" -musikaalissa. Tykkäsin. Jatkoon. CD omistuskirjoituksella ja nimmareilla varustettuna. Puoliltaöin talon tarjoamat kuohuviinit synttäriään viettävän bändin pojan kanssa. Uli söi kaikki piparit ja suklaat. Stefu lähti yllättävän ajoissa kotiin. Sillä ei kai ollut aikainen herätys. Miskakin pääsi lopulta pois Suomesta ja ehti juhlimaan 11 Saksan vuottamme. Juhlimme Miskan kanssa siihen asti kun siivoojarouva tuli. Voi olla että join liikaa siideriä. Ja Jekkupellejä.
Very nice. Uli ate all the gingerbread and chocolate. But who ate Uli's balls? Celebrated with Miska our 11 years in Germany. It might be that I had too much cider. And too many Jekkupelles.
06.12. Katrins Gitarre - ilmeisesti siis Katrin-niminen tyttö ja kitara. Kuuleman mukaan myös muita henkilöitä ja instrumentteja. Olin kotona kipeänä. Miska edustamassa. Kertoi, että Uli yritti syödä kaikki marsipaanit. En tiedä oliko Stefulla aikainen herätys, mutta Miska kotiutui jo kahdelta. Miska toi CD:n nimmareilla. CD:n perusteella ei välttämättä jatkoon.
I was sick at home. Don't know how an early morning Stefan had, but Miska was home already at 2 a.m. Miska also told that Uli tried to eat all the marzipan.
13.12. Darrin C. Huss - mies ja ääni, sekä kitaristi ja kosketinsoittaja, joka ei ilmeisesti ollut saanut juuri tälle illalle keikkaa Ruotsin laivalta ja oli siksi eksynyt kiduttamaan meitä epävireisellä ja kummallisella soitollaan. Laulaja aloitti vahvasti ja olimme jo laittamassa jatkoon, mutta pitkäksi venähtäneen tauon jälkeen tapahtunut muutaman laulun raiskaus pudotti hänet ja sai baarimikon pahalle tuulelle. Join liikaa vettä ja liian vähän siideriä. Lääkitys päällä. Aamuyön kuuntelin Abbaa ja auttelin baarissa.
Not so good. Might be better without the keyboard player and with more alcohol. I was on medication... Too much water, not enough cider.
20.12. Secret Discovery - bändin laulajana tuttu poika. Ei huono. Kyllä Kai laulaa osaa. Baari liian täynnä. Ja pää. Sain nimmarit jo aiemmin ostamaani levyyn. Ja halaukset. Bändin poikien ja muiden asianosaisten kanssa meni taas ihan liian pitkään. Brööselin setä oli DJ:nä. Ei muita muistikuvia.
Not bad at all. Too many people. Too many drinks. Can't remember that much. Except that once again Uli gave me his balls, I put them in my handbag and took home.
27.12. Hubert Dingeskirchen Trio - mikälie trio. En ollut paikalla. Olin sairaana. Ja Suomessa.
I was not there. I was sick. And in Finland.
3.1. Fan the Fire - esitteen mukaan kolme miestä ja yksi nainen. Olin käsittääkseni paikalla, mutta en muista tästä mitään. Eli ei vissiin jatkoon.
What happened...? Can't remember this at all. Were they any good? I'm pretty sure I was there... or was I?
10.1. Eva Herkendell - opettajatar ja kitaransa. Ja seuralainen ja kitaransa. Meinasin nukahtaa jo toisen biisin aikana. Pelkkiä balladeja. Ja pilasivat vielä upean 'Summerwine' -biisinkin. Okei, tämä oli hänen debyyttinsä ja parin encoren aikana tuntui hieman vapautuvan, mutta ei silti jatkoon.
Not my cup of tea. But at least one of us had a great evening fantasising about teachers. Uli ate all the crisps. No more 'Summerwine', but some more wine!
17.1. Bolle - Bochumin oma irkkumuusikko. Olin oikeastaan sairas, mutta silti paikalla, sillä tätä oli odotettu koko talvi! Laulaessaan irlantilaisempi kuin irlantilaiset. Tykkään. Jatkoon. Jos et tykkää irkkumusasta, pysy kotona äläkä mulle tuu valittaan! Illan parhaat naurut saimme kun Bolle pyöri keikan jälkeen baaritiskin takana ja muisteli aiempaa uraansa Mandran baarimikkona: "Tasan 30 vuotta sittenkin olin täällä töissä, tarkalleen 17.1.1981." Eräs asiakkaana ollut nuori tyttö kysyi: "Ihan totta, kuinka kauan?" Bolle vastasi: "Koko illan."
German singer, Irish music. I like very, very much! Uli ate all the crisps and bought me a whiskey. I think Stefan had an early morning, so we stayed quite late. Again.
24.1. Stefan Honig - mies ja kitara sekä toinen mies ja viulu. Kolahti ja kovaa. En olisi uskonut, että joku voi vetää koko illan balladeja, vieläpä ennestään täysin tuntemattomia, ja silti pitää niin hyvin otteessaan. Yhtään ei nukuttanut, päinvastoin. Ja kun mies välillä lauloi naturellisti, ilman mikrofonia, suoritus eikun parani. Lopulta sitten keksin, että tämähän on Düsseldorfin "The Frames". Tästä mainitsin myös laulajalle keikan jälkeen ja hän oli hyvin otettu. Glen Hansard on hänenkin mielestään yksi parhaista muusikoista. Onneksi, olisihan se ollut ehkä hieman kiusallista jos hän The Frames -mielleyhtymäni ja kehujeni jälkeen olisi todennut, että ihan p*ska bändi. Sain levyn nimmarilla. Hunajata, hunajata... Kyllä tämä Tapani Hunaja voitti nyt tämän laulukilpailun.
Not much to tell. Absof*ckinlutely my favourite!!!!! The Glen Hansard of Düsseldorf.
31.1. Tengo Hambre Pero No Tengo Dinero - Bochumin Indica (poikia lainatakseni) tosin vain neljällä tytöllä. Pari heistä tarjoilijoina eräässä kantabaarissamme. Baari niin täynnä etten nähnyt koko bändiä, mutta kuulin kyllä. Jatkoon, ehdottomasti! Muun muassa upea versio 'Mr. Sandman' -biisistä. Erittäin uskaliasta myös vetää 'Hallelujah', mutta se toimi, jopa siinä määrin, että huomasin olevani (saksalaisen sanoin) hanhen iholla. Sanoinko jo, että jatkoon? Jäin tälläkin kertaa, niinkuin usein aiemminkin, baariin auttelemaan siivoushommissa. Onhan sitä niiden ilmaisten siiderien eteen joskus jotain tehtäväkin.
Music was goooood! Did Uli eat all the crisps? He must have while we talked about his balls. He also got the CD with autographs and kisses. But what did Stefan get....? Uli: Watch and learn, watch and learn!
Now that we've survived the acoustic Mondays I would also like to thank our (mostly friendly) bartender and the waitresses, not forgetting the excellent food (from kitchen with loooove!).
PS. Kathrins Kuchen können und wollen wir auch nicht vergessen!!! Lecker!
Päätän raporttini täältä tähän.
maanantai 31. tammikuuta 2011
keskiviikko 26. tammikuuta 2011
Kruunajaiset
Jotainhan se Miska tuossa höpisi, että tutkimusten ja laskelmien mukaan viime maanantain piti oleman se vuoden kaikkein masentavin maanantai. Pyhät on ohi, lomat pidetty, uudenvuodenlupaukset rikottu ja muutenkin v*tuttaa. Vastarannan kiiski kun olen, niin minun maanantainani oli maailma mallillaan:
1. Kolmen kuukauden sairastelun jälkeen olo oli vihdoinkin hyvä, sitä jaksoi nousta aikaisin ja tehdä tuntikausia niin kotihommia kuin rästiin jääneitä työhommiakin. Energinen olo kruunasi päivän.
2. Päivän ensimmäinen e-mail kertoi ilahduttavan uutisen, joka tuo pienen parannuksen taloudelliseen tilanteeseen. Se oikeastaan kruunasi päivän.
3. Päivän toinen e-mail kertoi, että sitä on velipoika varannut lennot Saksaan ja tulee huhtikuussa vierailulle. Se se vasta kruunasikin päivän!
4. Vastoin odotuksia ja iloiseksi yllätykseksi Miska lupasi sittenkin lähteä Mandraan iltaa istumaan. Ja se todella kruunasi päivän.
5. Ennakko-odotukset illan live-keikkaa kohtaan olivat olemattomat, mutta yllättäen tarjolla olikin parasta musiikkia Mandrassa ikinä. Se, jos mikä kruunasi päivän!
Puoliltaöin Mandran stereoista kajahtanut biisi sen osuvasti sanoi: "It's just a perfect day...." Ei ny kai pitäs liiotella, mutta oli aika täydellinen eli viiden kruunun päivä!
1. Kolmen kuukauden sairastelun jälkeen olo oli vihdoinkin hyvä, sitä jaksoi nousta aikaisin ja tehdä tuntikausia niin kotihommia kuin rästiin jääneitä työhommiakin. Energinen olo kruunasi päivän.
2. Päivän ensimmäinen e-mail kertoi ilahduttavan uutisen, joka tuo pienen parannuksen taloudelliseen tilanteeseen. Se oikeastaan kruunasi päivän.
3. Päivän toinen e-mail kertoi, että sitä on velipoika varannut lennot Saksaan ja tulee huhtikuussa vierailulle. Se se vasta kruunasikin päivän!
4. Vastoin odotuksia ja iloiseksi yllätykseksi Miska lupasi sittenkin lähteä Mandraan iltaa istumaan. Ja se todella kruunasi päivän.
5. Ennakko-odotukset illan live-keikkaa kohtaan olivat olemattomat, mutta yllättäen tarjolla olikin parasta musiikkia Mandrassa ikinä. Se, jos mikä kruunasi päivän!
Puoliltaöin Mandran stereoista kajahtanut biisi sen osuvasti sanoi: "It's just a perfect day...." Ei ny kai pitäs liiotella, mutta oli aika täydellinen eli viiden kruunun päivä!
maanantai 20. joulukuuta 2010
Merry Christmas everyone!
HYVÄÄ JOULUA!
MERRY CHRISTMAS!
GOD JUL!
FROHE WEIHNACHTEN!
JOYEUX NOËL!
BUON NATALE!
I wish you all a wonderful Christmas time with this beautiful song called 'Christmas Eve' from Blackmore's Night:
MERRY CHRISTMAS!
GOD JUL!
FROHE WEIHNACHTEN!
JOYEUX NOËL!
BUON NATALE!
I wish you all a wonderful Christmas time with this beautiful song called 'Christmas Eve' from Blackmore's Night:
keskiviikko 15. joulukuuta 2010
Joulu juhlista jaloin, pikkujouluista kontaten
Tähän aikaan vuodesta jokaisella firmalla, yrityksellä ja yhdistyksellä tuntuu olevan joulujuhlaa jos toistakin. Qualiteersin järjestelytoimikunta ei saanut tänä vuonna omia pikkujouluja aikaiseksi, mutta siitä huolimatta kaikki firman kaksi työntekijää pääsivät eilen pikkujoulua juhlimaan. Herra johtaja kun käy töissä muuallakin - Düsseldorfissa asti kuulemma - tai ainakin se joka aamu tuosta johonkin lähtee ja palaa vasta myöhään illalla. Ja sihteerikin kutsuttiin sitten eilen erään yrityksen henkilökunnan joulujuhlaan mukaan.
Yhteenveto Miskan ruokailupainotteisesta pikkujoulusta:
Pääruoka: ei kuulemma kovin maukas
Jälkiruoka: 3 kpl syöty
Ruokajuomat: normaalit
Kotiintuloaika: 00:30
Yhteenveto Virpin juomailupainotteisesta pikkujoulusta:
Ruoka: pizzaa tarjolla, ei syöty
Juomat: riittävästi ja talon piikkiin (mikä ei koskaan ole hyvä - ei allekirjoittaneelle, eikä kyseiselle yritykselle)
Kulutettu euromäärä illan aikana: €12,50 (josta juomarahan osuus €10)
Kulutettu aika tanssilattialla: 5 tuntia
Muiden tanssilattialla viihtyneiden keski-ikä: 23,5 vuotta
Kotiintuloaika: 05:45
Paikat joihin aamulla sattui: kaikki
Pikkujoulut tarjonnut yhdistys: Mandragora
Yhteenveto Miskan ruokailupainotteisesta pikkujoulusta:
Pääruoka: ei kuulemma kovin maukas
Jälkiruoka: 3 kpl syöty
Ruokajuomat: normaalit
Kotiintuloaika: 00:30
Yhteenveto Virpin juomailupainotteisesta pikkujoulusta:
Ruoka: pizzaa tarjolla, ei syöty
Juomat: riittävästi ja talon piikkiin (mikä ei koskaan ole hyvä - ei allekirjoittaneelle, eikä kyseiselle yritykselle)
Kulutettu euromäärä illan aikana: €12,50 (josta juomarahan osuus €10)
Kulutettu aika tanssilattialla: 5 tuntia
Muiden tanssilattialla viihtyneiden keski-ikä: 23,5 vuotta
Kotiintuloaika: 05:45
Paikat joihin aamulla sattui: kaikki
Pikkujoulut tarjonnut yhdistys: Mandragora
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)