lauantai 6. kesäkuuta 2020

Niin sen täytyi mennä... (Miäs 50v. - osa I)


Jossain siellä koronattomassa toisessa todellisuudessa sen piti mennä näin:

Sunnuntai-iltapäivän sää on mitä mainioin mölkkyturnaukselle, joten sillä aloitetaan. Ensin toki kohotetaan alkumaljat ja toivotetaan vierasjoukko tervetulleeksi. Mölkyttämisen jälkeen voitonmaljat kohotetaan Manulle, joka (kuten niin monesti ennenkin tällä nurmella) vie ykkössijan, siitä huolimatta, että paikalla on kaksinkerroin mölkyn maailmanmestari, joka näyttää tänään keskittyvän enemmänkin erilaisten oluiden maisteluun (ja siinä sivussa pyytää kotiinviemisiksi pari kivaa oluttuoppia). Pusikoiden takaa kurkkii kanta-asiakkaiden närkästyneitä naamoja, sillä heiltä on tänään pääsy evätty Olutkahvilaan, joka on varattu vain ja ainostaan miähen viisikymppisvipvieraille. Asiaankuuluvasti mölkkyvoittaja tarjoaa snapsikierroksen ja sen jälkeen on aika siirtyä sisätiloihin TV:n ääreen. Muistetaan ottaa riittävästi olutta ja siideriä siihen asti kunnes päästään kohottamaan maljat Saksan (odotetusti) voittaessa Ruotsin jääkiekon MM-kisojen pronssiottelussa.

Tähän väliin on syytä ruveta järjestäytymään buffet-pöydän äärelle, josta löytyy herkkuja saksalaiseen makuun, mm. savusärkeä ja tilliperunoita sekä ruissipsejä. Suomalaisille on varattu ikisuosikki Currywurst ja siihen oheen sopii ottaa jotain salaattivalikoimasta. Eikä pidä unohtaa leedsiläisrouvan erityisesti toivomaa Stammhaus Abelin kuuluisaa Spätzleä, joka varmasti maistuu muillekin. Oheen luonnollisesti normaalit ruokajuomat. Juustolautasen viereen sopii etsiä baarin valikoimista jokin hyvä viini. Ja Sutinen (nimi muutettu) siellä näyttääkin jo selailevan viskilistaa. Maistuuko vielä Fazerin konvehti tähän väliin?

Ruokailun jälkeen on hyvä hieman haukkailla pihalla happea ja kumota vaikka jälkiruokanapanteri. Ruuan vatsassa laskeuduttua ja alkoholin päähän noustua asetutaan toistamiseen kisakatsomoon ja vuorossa onkin jännittävä MM-kiekkofinaali, jonka Suomi voittaa (odotetusti) Kanadaa vastaan. Leijonien neljännelle maailmanmestaruudelle on syytä kohottaa maljat. Ja oheen snapsut.

Suomi-paidat riisutaan ja mölkkytennarit vaihdetaan tanssikenkiin. Kisastudio on muutettu diskoksi ja siellähän jo tanssilattialla erään lahtelaisrouvan leopardimekko vilahtaakin. Päivänsankari esittelee discopallon alla kuuluisia muuvejaan ja YMCA-biisin aikana myös Sutinen (nimi muutettu) malttaa päästää hetkeksi käsistään Guinneksensa ja vetää viisikymppisen varmuudella käsimerkit kohilleen. Bochum-hymni houkuttelee lattialle lähinnä oman kylän väkeä, mutta rinkiin änkeävät luonnollisesti myös mukaan (en nyt sano mistä, mutta) Seinäjoelta kotoisin oleva herra sekä tämän viehättävä vaimo ja kolme kappaletta tyttäriä. Joku on hokannut asiaankuuluvasti tilata schnappsi-kierroksen ja se kumotaan.

Baarin takanurkassa käydään iloista englanninkielistä keskustelua australialaisrouvan lyöttäydyttyä liidsiläisten seuraan. Nämä kolme saarelaista pitää nyt kuitenkin hiljentää hetkeksi, sillä baarin pääjehu Bolle on pölähtänyt paikalle tarkistamaan ettei Salmiakkikossu lopu kesken ja hänet houkutellaan tarttumaan kitaraan. Salmari on tässä(kin) kohtaa hyvä ajatus ja Joa tarjoaakin näin ollen tähän väliin menneiden kuusikymppistensä kunniaksi kierroksen samalla kun nautitaan live-musiikista.

Kellon kalahtaessa puoltayötä ja sunnuntain muututtua maanantaiksi, nautitaan viralliset viisikymppismaljat. Tanssikenkiä ja levylautasta kulutetaan läpi yön (nesteytys muistaen) ja viisarien värähtäessä kohti aamua Sutinen (nimi muutettu) ystävällisesti lupaa saatella itsensä ja päivänsankarin juhlapaikalta pois. Tuollahan nuo melkein identtiset melkein kaksos melkein veljekset toisiaan kaulaillen hoippuvatkin kohti kotia. Sanomalehden kolahtaessa kuppilan tuulikaappiin on aika poistaa viimeinenkin juhlija, joka tällä(kin) kertaa näyttää olevan Casi. Baarimikot ja juhlakalun baarimuija tyhjentävät vielä tiskikoneen ja yön viimeiset drinksulasilliset.

KIITOS KAIKILLE JUHLIJOILLE - ketä teitä nyt vielä olikaan (tarinassa esiintyneiden lisäksi) Toijalasta ja ehkä Tohlopista, serkkupoika Lahest, ihana hammaslääkärimme, Rakettimies sekä muut bochumilaiset ja pitkänmatkalaiset Dortmundista. Ja Yrjö. Teitte näistä aivan mahtavat bileet!!!!


Miska kiittää



4 kommenttia:

M kirjoitti...

Ois voinu. Syssyllä uusin ilmein ja aatoksin

Tepa Koivunen kirjoitti...

No just tuollalailla olin toivonutkin sen menevan. Olimme kuiteskii hengessa mukana kun siella naamarit paassa kittasitte paikallisten kanssa juhlamaljaa. Uskomme ja luotamme pikaiseen jalleennakemiseen. Onnea viela Miska, kypsa mias.

Outi Design kirjoitti...

Kyllä joo Toijalast oltiin henges mukana

Eli mitä kirjoitti...

"Hengelliset" bileet on jotenki rauhoittavia... Jospa syssymmällä sitte onnistuis ihan fyysisestikin...