Sitä on saanut kutsun juhliin. Juhlissa ennen buffet-pöytään menoa kääntyy huomaamattomasti isännän puoleen. Ei halua tehdä asiasta numeroa, vaan kysyy vähän sivummalla hiljaisella äänellä, josko tarjottavista mahdollisesti jotkin sisältävät chiliä, selleriä tai persiljaa, että ei niitä sitten lautaselleen ota. Isäntä ohjaa vieraan buffetin viereen, osoittelee ruokia ja kertoo asiallisesti missä on timjamia, missä porkkanaa ja missä sipulia. Ja että missään ei ole selleriä. Mutta tuossa levitteessä on persiljaa, sitä ei pidä ottaman. Ja peruna-makkaralaatikossa on chiliä.
Sillä samaisella hetkellä jostain selän takaa ilmestyy taas se nainen. Se, joka kaikissa juhlissa tässä kohtaa ilmestyy ja kuuluvalla äänellä toteaa: "Mutta ei se ole tulista, kyllä sitä voi syödä!"
Allekirjoittaneen miäs jää buffetin viereen pohtimaan, onko chilillä maustetun ruuan valmistuksessa mennyt jotakin pieleen jos se ei ole tulista.
Allekirjoittanut jää pohtimaan, kuka ja mikä on tämä nainen, joka ilmoittaa chiliruuan tulisettomuudesta kovaan ääneen maailman jokaisen buffet-pöydän ääressä. Mistä hän ilmestyy ja minne hän katoaa ilmoitusluontoisen asian mainittuaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti