Karnevaali(t)yöt

Perjantai 4.3.

klo 11:00 - Ensimmäinen kahvi Mandrassa, useampi käynti kellarissa ja viinavarastossa. Henkilökunnan juomia ei saa unohtaa!
klo 13:00 - Toinen kahvi, loput tavarat toimistolta ja kesäterassikopin kaaoksesta. Mutta missä helevetissä kaikki pullonavaajat on?!
klo 14:30 - Aamiainen, kolmas kahvi ja jalkapalloveikkauksen teko... sinne meni nekin rahat taas toisten taskuun!
klo 16:00 - Neljäs kahvi, vai oliko se siideri, vai molemmat, ja lähtö karnevaalipaikalle.
klo 16:30 - Kolmen tunnin siivous- ja järjestelyurakka alkaa.
klo 20:00 - Motoristipoikien baarissa kaljalla. Nahkaliivejä, poninhäntiä ja tatuointeja, mutta ei lainkaan naisia.... mitäs poikia nämä oikein on?
klo 21:00 - Ensimmäinen siideri Mandrassa. Miska kutsutaan iltakaljalle.
klo 21:30 - Miska saapuu iltakaljalle nautittuaan kotona ensin pari lasillista punaviiniä.
klo 22:00 - Toinen ja viimeinen siideri.
klo 23:00 - Kolmas ja ehdottomasti viimeinen siideri. Puoliltaöin on pakko olla nukkumassa, että suoriutuu seuraavan päivän tarjoilukeikasta.
klo 00:00 - Neljäs siideri. Miska poistuu juotuaan yhden oluen sijasta neljä olutta. Lupaan Miskalle tulla kotiin ihan pian. Itselleni lupaan ehdottoman varmasti ja lopullisesti olla kello 2 kotona.
klo 03:00 - Viidennen siiderin ja parin "henkilökunnan" snapsin jälkeen lähden hoippumaan kohti kotia.
klo 04:00 - Sänky, oi ihana sänky.


Lauantai 5.3.

klo 11:00 - Herään. En tahtoisi vielä nousta, mutta uni ei tule enää. Illan tarjoilukeikka jännittää.
klo 14:00 - Aamiainen kotona. Hermoilua.
klo 17:00 - Lähtö Mandraan. Kahvi, cola ja kaksi lasia kuohuviiniä.
klo 18:30 - Saapuminen karnevaalipaikalle.
klo 18:45 - Ensimmäiset asiakkaat 40 hengen pöydässäni. Sikäli outoa, että tilaisuus alkaa vasta klo 19.
klo 20:15 - Vilkaisen ensimmäisen kerran kelloa ja tarjotinkäteni kramppaa jo.
klo 22:30 - Haukkaan sämpylän ja ehdin pitää tupakkitauon. Cola ei ole koskaan maistunut näin hyvältä. Salissa on kuuma!
klo 00:00 - Kylki kramppaa. En jaksaisi kantaa enää yhtäkään kaljapulloa pöytään. Onneksi snapsia on tarjolla meille tarjoilijoillekin, ehkä se rentouttaa.
klo 02:00 - Viimeinen asiakkaani on poistunut. Siivousta, pullojen ja lasien keräilyä pöydistä. Kaksi uutta 24-vuotiasta tarjoilijatyttöä järkyttyvät kuultuaan ikäni - ovat luulleet minua vähän päälle kolmekymppiseksi. Kiitos siitä.
klo 04:00 - Tilaisuus on päättynyt, rahat on laskettu, autokyyti odottaa. Autoon, johon mahtuu mukavasti neljä ihmistä, sulloutuu kuusi henkilöä.
klo 04:30 - Saavumme Riff-klubille. Saamme henkilökunnan juomakortit. Juomme.
klo 07:00 - Riff-klubi sulkeutuu. Emme lähde kotiin, mikä olisi viisasta, vaan jatkamme Intershopiin. Matkalla toinen 24-vuotiaista tarjoilijatytöistä toteaa minulle, että hänen äitinsäkin täyttää tänä vuonna 43. Auts. Oliko se pakko sanoa ääneen?!
klo 08:00 - Snapseja kannetaan pöytään sitä mukaa kun edelliset on juotu. Kukakohan nämäkin kaikki juomat maksaa, minä se en nimittäin ole.
klo 09:05 - Hoipumme juuri Mandran ohi, kun joku huutaa Joachimia nimeltä. Mandran kokkipoika kutsuu meidät aamiaiselle.
klo 10:00 - Mandra aukeaa, olen syönyt aamiaisen, juonut liikaa kahvia(kin) ja tahdon kotiin, mutta jalkani eivät suostu liikkumaan. Väsyttää.
klo 11:00 - 24 tunnin karnevaali(t)yö on takana, kaadun sänkyyn.
klo 17:00 - Herään nälkäisenä. Pohkeet ovat jumissa. Ja lompakossa mukava taskuraha edellisillan keikasta.


Lopuksi vielä muutama vinkki extra-tippien saamiseksi:

- Letitä hiuksesi. Ihmisistä on hauska kutsua sinua Peppi Pitkätossuksi ja vetää leteistäsi. Kyllä sillä aina vielä yksi lisäeuro irtoaa.
- Ole rehellinen. Kun rouva pimeässä ja humalassa antaa sinulle liikaa rahaa, palaa takaisin heti huomattuasi virhe, ja näin saat 14 euron juomista 50% eli 7 euron tipin. Ja hyvän mielen koska olet kunnon kansalainen.
- Ole suomalainen. Kun asiakas huomaa aksentistasi sinun olevan ulkomaalainen, tunnusta samantien tulevasi Suomesta ja kuulet kuinka suomalaiset ovat mukava kansakunta, ja näin olet taas saanut muutaman euron enemmän.