keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Talven riemuja

Talvi on täällä! Eihän se nyt toki tarkoita, että lunta olisi, mutta lämpötila on painunut jo muutamana yönä alle nollan, eikä päivisinkään nouse paria lämpöastetta korkeammalle. Aurinko paistaa päivisin, tähdet tuikkivat öisin ja pakkanen nipistää nenänpäätä. Tosin talven riemuihin ei siis vielä ainakaan ole kuulunut lumiukon teko tai pulkkamäki, mutta muuten on ollut kivaa. Esimerkiksi viime viikonloppuna.


Perjantai - joulukirkko: Ajelimme Joan kanssa Sauerlandiin määränpäänä pikkukaupunki Werdohl, jonne yksi suosikkilaulajistani oli saapunut pitämään joulukonserttiaan katolisessa ja katollisessa kirkossa. Kuten edelliset kaksi konserttia, joissa olen ollut, tämäkin oli upea elämys. Iloinen yllätys oli myös viulisti-taustalaulajattaren ensimmäinen sooloalbumi, jolta saimme kuulla yhden biisin. Istuin kyyneleet silmissä kaunista laulua kuunnellen ja rukoilin (kuten kirkossa kai kuuluu tehdä), että kyseinen levy olisi myynnissä paikan päällä. Rukoukseeni vastattiin ja olen nyt tuon levyn onnellinen omistaja.

Irkkumusiikkitunnelmissa oli sitten tietysti päästävä Mandraan juomaan siideriä. Vakaa päätöksemme ja ilmeisesti jo ennalta tuhoontuomittu suunnitelmamme oli kaksi siideriä ja kotiin. Kuka lie, vai minä itse, eli mitä, tilasi sitten sen kolmannenkin, mikä aiheutti tietysti sen, että kotiin ei voinut kävellä suoraan, vaan piti poiketa Weiher Stubessa katsomassa mikä on tilanne.

Tilanne: Martinin syntymäpäivä, paikalla myös bochumilainen muusikko, jonka kanssa yhteinen sävel löytyy irkkumusiikin parista, sekä pari tanskalaista, jotka minut nyt ensimmäistä kertaa tavattuaan riemastuivat vallan ja huusivat innoissaan: "Suomiperkelekippis!"

Lopputulos: Ilmaisia napantereja juotuamme yritin vakuuttaa edellämainitulle muusikolle, etten suinkaan ole irlantilainen vaikka hän on aina niin luullut, ja tanskalaisten kanssa inhosimme yhteistuumin ruotsalaisia ja norjalaisia. Kotiinpaluu on hieman hämärän peitossa. Seuraavana päivänä en sentään puhunut norjaa, mutta muistin kyllä sujuvasti puhuneeni edellisiltana tanskaa. Ja ruotsia. Ja englantia. Ja saksaa. Ja suomea. Keskustelun aiheista ja varsinkaan sen tasosta ei ole käsitystä.


Lauantai - talviurheilua: Pitkät kalsarit ylle, lämpimät sukat jalkaan, hanskat käteen... Ja menoksi.

Tilanne: Hieman heikossa hapessa edellisen illan jäljiltä selvisin metromatkasta stadionille. Ennen peliä maistui kylmä cola. Ja sitten alkoikin kutkuttavan jännittävä jalkapallopeli Vfl Bochum vs. FC Bayern München.

Lopputulos: FC Bayern voitti maalein 5-1. Mutta kiitos voitosta ei kuulu tällä kertaa pelkästään koko joukkueelle, vaan molemmille joukkueille - Bochum teki myös yhden Baijerin maaleista.

Pelin jälkeen reipas kävely keskustaan, Glühwein-mukillinen ja Spanferkel-sämpylä. Puhelu Miskalle (joka on taas vaihteeksi käymässä näillä kulmilla), komento joulumarkkinoille ja lentävää joulupukkia ihmetellen Eierpunschin siemailu. Koti ja peti alkoi houkuttaa, mutta Mandran ohi ei voinut kävellä pysähtymättä yhdelle siiderille.


Tämän viikon riemuihin kuuluu mm. kahden päivän Kölnin reissu. Torstaina Joan kanssa ja houkuttelemana 1/4 Beatles-konsertti ja perjantaina Nokia Night of the Proms, jonka tämänvuotinen ohjelmisto saa meidät muutaman vuoden tauon jälkeen lähtemään taas paikan päälle. Miskalle svenskapoppii ja allekirjoittaneelle progee. Oi näitä talven riemuja!

2 kommenttia:

maijulainen_ kirjoitti...

taas tää yks täällä kommentoi...

Mutta ihan pakko sanoa, että IHQ lentävä joulupukki ja todella jouluisen näköistä siellä Bochumissa!!!!

kaj kirjoitti...

Ah, muistuu mieleen monet Bochumin Glühweinit.
Tampereen Joulumarkkinoilla ei saa terästettyä tavaraa, perhanan alkoholitarkastaja...